Lokakuun Tähtihetket

Kuukauden viimeinen päivä on täällä taas! On siis aika listata kuluneen kuukauden Tähtihetkiä. Tässäkin kuussa niitä on onneksi ollut.

Ehkä parasta tässä kuussa oli pieni tyttöilyhetki veljentytön kanssa, lakattiin kynnet. Vaaleanpunaiseksi, tietenkin. Kysyessäni, minkä väriseksi minun pitäisi lakata omat kynteni, vastaus oli vaaleanpunaiseksi. Tietenkin.

Kivaa oli myös I Love Me –messuilla. Näin ja koin paljon uutta, ja opinpa jopa itsestänikin asioita. Kirjoitan messuista vielä pidempää postausta fiiliksistä ja ajatuksista.

Messuviikonloppuna jouduin lauantaina jättämään messut väliin, kun flunssa otti takapakkia ja olo oli jokseenkin karmiva, eikä kohentunut mittavasta troppaamisesta huolimatta. Ruokaa oli kuitenkin saatava, joten lähdin ulos hieman kävelemään ja jalat veivät minut ensimmäiseksi itselleni uuteen lankakauppaan, Snurreen. On aina vähän jännää mennä uuteen lankakauppaan, kun ei tiedä, millainen fiilis siellä on. Jännitys osoittautui onneksi turhaksi, Snurre oli(ja on) mitä mainioin paikka. Oli äärettömän kivaa käydä pitkästä aikaa lankakaupassa, into tehdä käsillä nousi aivan uusiin sfääreihin. En poistunut paikalta ilman ostoksia(siinähän on ihan selkeästi pari huivia ja pipo):

I Love Me -messut, perjantai

Tänään starttasivat Helsingin messukeskuksessa I Love Me –messut, jotka ovat pohjoismaiden suurin kauneus-alan tapahtuma. Itse tosiaan sain messuille bloggaaja-passin, ja aionkin olla todellinen intopirkko ja koluta messuja kaikkina kolmena päivänä.

Tänään päiväni alkoi syntisen aikaisin, kun junani lähti Tampereelta kohti Helsinkiä aamuyhdeksältä(juu, minä en ole missään määrin aamuihmisiä). Olin jalosti kyllä ajatellut lukevani tai kirjoittelemalla keskeneräisiä postauksia läppärillä, mutta paskanmarjat, minä nukkua possotin koko matkan. Toivottavasti en kuorsannut häiritsevän lujaa.

Rautatieasemalta suuntasin kohti viikonlopun majapaikkaani, Sokos Hotel Presidenttiä, josta on muodostunut vakiohotellini Helsingissä vieraillessani. Olin varautunut vain jättämään laukkuni säilytykseen ja suuntaamaan sen jälkeen messuille, mutta huoneeni olikin jo valmis ja pääsin viemään tavarani suoraan huoneeseen. Oli kyllä kiva vetää jokseenkin kaoottisen aamun jälkeen ihan rauhassa vähän henkeä.

Vietin messuilla perjantaina vain pari tuntia, hain bloggaajapassini ja tein pintapuolisen kiertelyn selvittääkseni, missä mitäkin on. Bongasin messuilta myös messuesitteen, jonne oli painettu osastokartta, nappasin sellaisen mukaani aikomuksenani merkkailla siihen illalla hotellilla etukäteen tekemäni vierailusuunnitelman osastot. Ja niin myös tein:

Kävin myös kuuntelemassa Sami Saikkosen ”luennon”/puheenvuoron otsikolla ”Luovuus työelämässä – milloin hyvä, milloin paha” Aihe kuulosti jo etukäteen todella mielenkiintoiselta ja sitä se todella olikin. Aikaa oli tähän varattu 45 minuuttia, mikä oli hyvin ymmärrettävää, mutta samalla todella harmillista aiheen mielenkiintoisuuden ja monitasoisuuden takia, nyt aihetta ehdittiin käsitellä vain hyvin pintapuolisesti.
Pidin Samista esiintyjänä ja luennoitsijana todella paljon ja sain hänestä sellaisen kuvan, että hänen kanssaan oli mielenkiintoista keskustella monestakin aiheesta syvällisemmin.

Sami Saikkosen luennon jälkeen suuntasin takaisin kohti keskustaa tapaamaan parasta ystävääni. Hyppäsin kuitenkin ratikasta yhden pysäkin aikaisemmin ja suuntasin kohti kynsilakkataivasta tarkoituksenani ostaa swatch-tikkuja. Olen myös ylpeä sanoessani, että pysyin suunnitelmassani ja ainut kynsilakka, joka mukaani lähti, oli kaupanpäällinen.
Parhaan ystäväni kanssa kävimme syömässä ja sen jälkeen jälkkärillä kampissa Kahden suosikkimiehemme luona, eli Benillä ja Jerryllä. Tietenkin. Teki kyllä äärettömän äärettömän(yksi ääretön ei riitä tässä kohtaa) hyvää puhua A:n kanssa(täytyy kyllä keksiä A:lle joku kivapikkukoodinimi).

Kotiuduin hotellille viittä vaille kahdeksan, juuri sopivasti Vain elämää:n alkuun. Jalat huusivat tässä vaiheessa jo hoosiannaa ja oli kyllä mahtava fiilis vaihtaa kengät villasukkiin. Loppuilta menikin rattoisasti flanellipyjamapöksyissä ja tuplavillasukissa Vain elämää katsellen ja uutta limsahyllyn löytöä siemaillen.

Ilmakiharrin - Uhka vai mahdollisuus?

Olen suunnitellut jo pitkään ilmakihartimen ostamista, vaikka parturini kanssa totesimmekin sen olevan vähän sellainen keskiäkäisyyden ylittäneiden naisten juttu. Totesimme toki muodin kiertävän myös hiustenlaittolaitteissa kreppirautojen tultua takaisin jossain määrin. Eli ehkä minäkin olen vain muodin edelläkävijä ilmakihartimeni kanssa :D

Totesin tarvitsevani ilmakiharrinta muutettuani(tai aloitettuani muuttaa, koska minun piti/pitää kasvattaa tukkaa haluamani lopputuloksen saamiseksi) frisööriäni ja todettuani, etten saa pelkällä föönillä laitettua tukkaani kaikilla mahdollisilla haluamillani tavoilla. Eikä suoristusraudasta tuntunut olevan niin yhtään mitään apua. Vaikka toisaalta, nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin, saattaisi minulla sittenkin olla käyttöä vanhalle suoristusraudalleni… Mutta takaisin asiaan, eli ilmakihartimeen.

Minulla oli alennuskuponki Tampereen Sokokselle, joten päädyin sinne metsästämään kaipaamaani ilmakiharrinta. Tutkailin(aika suppeaa) valikoimaa tovin, kunnes nappasin hyllystä Remingtonin Amaze Airstylerin, joka on muuten 5-in-1-monitoimityökalu, matkaani. Olen varma, että pärjään tällä setillä omat hiustenlaittotaitoni huomioiden hyvin pitkään.
Tai, no, siitä pärjäämisestä voi olla montaa mieltä, sillä tukkani tuntuu elävän ihan omaa elämäänsä ja noudattavan jotain ihan muita kuin fysiikan lakeja. Luonnonkihara/hyvin taipuisa tukka ja voimakkaita pyöryväisiä, oh joy.

Täytyy myöntää, etten kyllä ole ihan varma, mitä noilla kaikilla ”päillä” tehdään. Tai oikeastaan yhdellä. En ymmärrä tuon litteän föönisuuttimen tarkoitusta, vai onko se nimenomaan föönipää? En selkeästi ole penaalin terävin kynä, mitä hiustenlaittoon tulee.
Enkä kyllä usko, että minulla tulee olemaan käyttöä tuolle perinteisen kihartimen näköiselle päälle tai harjapäälle, ihan vain sen takia, että minulla ei yksinkertaisesti ole tällä hetkellä tarpeeksi tukkaa. Undercut tai ananas, ja silleen.

Mielenkiinnolla jään odottelemaan, opinko koskaan laittamaan tätä tukkaani niin kuin tahdon, vai onko minun ruvettava järeämpiin toimenpiteisiin.

Lokakuun Livbox

Tämän kuun Livbox teki matkaa hyvin seikkaperäisesti ja kummallisesti. Postin lähetyksenseurannan mukaan se oli Rovaniemellä, kun sain tekstiviestillä noutokoodin Tampereen Hervantaan. Tutkimattomia ovat postin tiet. Laatikko oli vähän kärsinyt, kun sen vihdoin käsiini sain, mutta sisältö oli onneksi kunnossa.
En oikein tiedä, mitä mieltä olen tästä boxista, kun elämässä on tällä hetkellä niin paljon palloja ilmassa, etten oikein osannut keskittyä tähän. Kyllähän minä tätä odotinkin, mutta muiden asioiden takia en oikein jaksanut innostua tästä.

Ja boxihan piti tässä kuussa sisällään seuraavaa:

Pepsodent White Now Gold –hammastahna
”Pepsodent White Now Gold on Suomen ostetuin välittömästi valkaiseva hammastahna, joka antaa säihkyvän valkoisen hymyn jo 1. harjauksella. Se sisältää kolme kertaa enemmän BlueLight-teknologiaa ja säännöllisesti käytettynä se poistaa myös tummentumia ja kirkastaa hymyä asteittain. Hammastahna on turvallinen kiilteelle ja siinä on tavallinen fluoripitoinen suoja ja raikas maku.”

En periaatteesta käytä valkaisevia hammastahnoja, koska en usko niiden olevien turvallisia hampaiden kiilteelle. Toki tämä hammastahna väittää olevansa turvallista kiilteelle, mutta olen siitä huolimatta hyvin skeptinen asian suhteen. Mutta(onneksi?) tiedän joidenkin kavereideni käyttävän valkaisevia hammastahnoja muiden varoitteluista huolimatta, niin en usko tämän jäävän nurkkiini pyörimään.

Vaseline Essential Healing Spray vartalovoide
”Essential Healing Spray kosteuttaa ja syvähoitaa ihoa ja sisältää rauhoittavaa kaurauutetta. Miedontuoksuinen spary-vartalovoide sopii päivittäiseen ihonhoitoon. Levittyy ja imeytyy nopeasti.”

Olen käytössä todennut Vaselinen käsirasvan varsin hyväksi auringonpolttaman ihon hoidossa, sekä vartalorasva toimii ihan kivasti hierontarasvana oikean tavaran ollessa hukassa(ikinä koskaan en mitään hukkaa). Jään odottamaan, toimiiko tämä yhtä hyvin kuin muut.

L’Occitane Almond Shower Oil -suihkuöljy
”Suihkuöljy muuttuu veden kanssa ylellisen pehmeäksi vaahdoksi, joka jättää ihon satiinin pehmeäksi ja hyvän tuoksuiseksi. Sisältää runsaasti manteliöljyä ja ravitsevia lipidejä. Puhdistaa ihon hellävaraisesti.”

Tykkään kovasti vartaloöljyistä, sillä mikään vielä tähän mennessä kokeilemani ei jätä iholle kalvoa. En kuitenkaan ole vielä koskaan kokeillut suihkuöljyä. Odotan mielenkiinnolla tämän kokeilemista, otan tämän varmasti mukaan I Love Me-messuille, tämä kun on mukavan kokoinen näytekoko ja tyhennyttyään tämä on helppo nakata roskiin.

Schwarzkopf Professional BC Bonacure Moisture Kick –kosteuttava muotoiluvoide
”Moisture Kick kosteuttava muotoiluvoide kosteuttaa hiukset sekä palauttaa normaalien ja kiharoiden hiusten kosteustasapainon.”

Tämä kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuotteelta, vaikka pelkäänkin tämän aiheuttavan lähmäisen lopputuloksen. Kokeilen tätä kuitenkin innolla(ja sitten kiroilen niin, että naapuritkin kuulevat, että Tiinaa ottaa pikkuisen pannuun).

Schwarzkopf Professional BC Bonacure Color Freeze CC –lämpösuojavoide
“BC Color Freeze CC lämpösuojavoide ravitsee värjättyjä hiuksia suojaten niitä lämmöltä(220°C). Voide antaa luonnollista kimmoisuutta ja pehmeyttä. Cell Perfector-teknologia ja tasapainotettu pH 4.5 palauttaa hiuksen optimaaliselle pH-tasolle ja lukitsee väripigmentit hiukseen.”

Ei ole todellista. CC-voide hiuksille!

Lumene Nude Perfection Glow –heleyttävä meikkivoide
”Hehkuva iho on yksi syksyn suurimpia meikkivoidetrendejä. Uudella Nde Perfection Glow Heleyttävällä Meikkivoiteella luot kevyesti peittävän lopputuloksen, joka antaa ihon oman sävyn kuultaa läpi. Meikkivoide kosteuttaa ihoa tehokkaasti ja sen koostumus on vallankumouksellisen kermainen ja kevyt. Lisäksi se sisältää suomalaisen lakan siemenuutetta, joka ravitsee ihoa. Meikkivoide jättää ihon kadehdittavan pehmeäksi ja antaa sille kasteenraikkaan hehkun. Kevyen koostumuksensa ansiosta meikkivoide sopii erinomaisesti kuivalle ja normaalille iholle. Sisältää aurinkosuojakertoimen 15.”

Aluksi ajattelin, että ”meikkivoide, plääh”, mutta hetken asiaa mietittyäni olenkin tosi innoissani tästä. Saamani sävy on 0 eli vaalein, mikä on hyvä, koska olen aika kalpeanaama. En ole itse asiassa koskaan tainnut kokeilla Lumenen meikkivoidetta. Yksi Lumenen ripsiväri oli pitkään ehdoton lempparini, mutta sen valmistus lopetettiin jo aikoja sitten. Taitaa olla jo korkea aika tutustua Lumeneen paremmin.