perjantai 29. maaliskuuta 2013

Nein! Nein! Nein! Ok, fine!



Minulla oli maanantaina luppoaikaa, jonka vietin Stockmannilla kierrellen. Alun perin etsin jotain kivaa uutta paitaa, mutta eihän sitä koskaan löydä sitä mitä on etsimässä. Löysin itseni vaeltelemasta kosmetiikkaosastolla, ja huomasin, että OPIn kynsilakat olivat maaliskuussa kanta-asiakastarjouksessa. Pakkohan niitä oli hipeltää.
Aluksi luulin tämän lakan olevan ihan tavallinen harmaa, ottaessani sen käteeni, luulin sen olevan harmaa, joka taittaa maastonvihreään. Päästessäni kotiin ja tarkastellessani lakkaa (taas) eri valossa, luulin sen olevan maastonvihreä, joka taittaa vahvasti harmaaseen. Kynsiin lakkaa laittaessani olinkin sitten jo aivan eksyksissä. Kynsillä lakka näyttää maastonvihreäharmaaripaussinistätaipetrooliaeikäkuitenkaan-väriseltä. Tai, kuten armas äitini asian ilmaisi, lakritsipaskalta. 


torstai 28. maaliskuuta 2013

Bloglovin

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/4828085/?claim=73mp2se8sj7">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Nenä kirjoissa



Arki pyörii nykyään pääasiassa yhden maiseman ympärillä.

Pääsykokeisiin valmistautuminen on täydessä vauhdissa ja suurin osa päivistä kuluu pääsykoekirjojen parissa. Muuten hommassa on ihan positiivinen fiilis ja lippu korkealla, mutta ’Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä’ –kirja aiheuttaa harmaita hiuksia. Eihän siinä auttanut kuin kaivaa lukion matematiikan kirjat esiin. Ja kysyä parhaalta kaverilta, että onko differentiaali ja derivaatta sama asia. Ovat ne. Kröhöm…
Tosin se huolettaa ihan oikeasti, että opin kirjojen asiat, miten asiat toimivat ja mitä termit tarkoittavat, kun pääsykokeissa pitää osata lähdeviitteiden pilkkujen paikat. Hauki on kala ja silleen.

Täytyy myöntää, että välillä pääsykoekirjoja enemmän kiinnostaisivat aivan muut kirjat. Minulla on tällä hetkellä menossa George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu –sarjan neljäs osa ’Korppien kestit’. Kiinnostuin kirjoista vasta tv-sarjan myötä ja halusin päästä tv-sarjan edelle kirjoissa. Niin hyvä, kuin tv-sarja onkin, se ei vedä vertoja kirjoille.


Myönnettäköön, että olen saattanut välillä pitää ”luovia taukoja” saadakseni tietää, mitä tapahtuu Aryalle, Tyrionille, Danaerysille, Jonille ja muille hahmoille seuraavaksi. Ja palannut pikaisesti takaisin sorvin ääreen.

Minuun iski perjantaina Suuri Sormiahdistus. Olen epäonnekseni perinyt isänpuolensuvun nakkisormet, enkä äidin puolen hoikkia&pitkiä sormia. Päätin kokeilla, josko vaaleanpunainen shimmerkynsilakka peittäisi tai veisi huomion pois sormieni nakkimaisuudesta. Ei se vienyt. Itse asiassa, sormeni näyttävät aavistuksen possumaisilta. Hienoa.

Lakka on OPIn Touring America -kokoelmasta My Address Is Hollywood. Alun perin ostin tämän lakan puhtaasti sen nimen takia(eikä sillä ole mitään tekemistä laulajanäyttelijäjuontajahaaveiden kanssa, koska minulla ei ole sellaisia). Ensimmäisen kerran lakkaa käytettyäni myös tykästyin lakan väriin, vaikka en muuten vaaleanpunaisen ylin ystävä olekaan.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Testissä:



Burt’s Bees Hand Salve –käsivoide

Sain Maaliskuun Livboxissa testikokoisen purkin Burt’s Beesin käsivoidetta. Tuotetta testatessani käsieni alkutilanne oli jokseenkin kammottava, iho oli karhea, hilseilevä ja rystyset olivat ratkenneet parista kohtaa. Kolmen yön(tuotetta suositellaan levitettävän yöksi) käytön jälkeen iho on lähes ihanteellisessa kunnossa. Rystysen pahempi kohta on vielä kuivahko, mutta ei mitenkään huomiota herättävä.
Voide on koostumukseltaan huulirasvamaista, ja en tiedä miten muut ovat voiteen purkista ottaneet, mutta itselläni meni järki ja kaivoin voidetta kynnellä purkista. Voide ei ole imeytymisen suhteen maailman kahdeksas ihme, mutta yön aikana se imeytyi hyvin. Tai pyyhkiytyi lakanoihini. Toisin kuin monista muista rasvoista, tästä ei jäänyt kalvoa iholle. Tämä on erittäin positiivinen asia. Valitettavan usein rasvoista jää kalvo iholle, joka pitää pestä pois, josta seuraa ihon kuivuminen. Tai näin ainakin itselläni.
Mutta.
Se haju. Aivan kaamea. En voi edes sanoa, että tuoksu ei miellytä, koska se on haju. Ja Paha sellainen.


tiistai 12. maaliskuuta 2013

Maaliskuun Livbox



Maaliskuun Livboxin teemana oli luonnonkosmetiikka ja se piti sisällään:


Ziajan Vuohenmaito –päivävoiteen

Vuohenmaidon ainesosat kiinteyttävät ja kosteuttavat ihoa. Voiteen luvataan olevan silkinpehmeää, hellävaraista ja imeytyvän nopeasti.
Täytyy myöntää, että sana vuohenmaito herättää minussa aavistuksen ennakkoluuloja, mutta ei pidä tuomita, ennen kuin kokeilee.

Burt’s Beesin Hand Salve –käsivoiteen

Käsivoide kosteuttaa kuivia ja karheita käsiä ja parhaan tuloksen saa levittämällä voiteen yöksi. Voide sisältää hoitavia kasviöljyjä, yrttejä ja mehiläisvahaa.
Tämä on ehkä suosikkituotteeni tämän kuun boxista. Olen jo pitkään halunnut kokeilla Burt’s Beesin tuotteita, mutta niitä ei ole osunut sopivasti kohdalle. Voiteen koostumus muistuttaa enemmän huulirasvaa kuin käsivoidetta, mutta ihan pätevältä tavaralta se silti pikaisella kokeilulla vaikutti.

Ma Provencen palashampoon

Palashampoon luvataan olevan hyvin vaahtoutuvaa ja riittoisaa. Ja ettei erillistä hoitoainetta tarvita. En usko, ennen kuin näen. Olen varsin epäluuloinen palashampoita kohtaan, ja se, ettei hoitoainetta tarvita, vain lisää ennakkoluulojani. Mutta taas kerran, syytön, kunnes toisin todistetaan.

Korresin Japanese Rose –suihkugeelin

Suihkugeelin sisältämät C- ja E-vitamiinit, sinkki ja antioksidantit parantavat ihon omaa immuunijärjestelmää ja kosteuttavat ihoa pitkäkestoisesti.
Suihkugeeli tuoksuu ruusulta, mutta onneksi varsin kevyesti, sillä ruusu ei kuulu tuoksusuosikkeihini.

Laveran Trend Sensitive Liquid Eyeliner –rajauskynän

Rajauskynässä on napakka ja ohut sivellin, jonka ansiosta sitä on helppo käyttää ja tarkka rajaus syntyy helposti. Tuote sopii myös piilolinssien käyttäjille.
Itsehän en ole tähän päivään mennessä ikinä käyttänyt minkäännäköistä rajauskynää/kajalia/yms., eli en ole koskaan rajannut silmiäni. En ole vielä päättänyt, aloitanko rajausharjoitukset vai luovutanko kynän osaavampiin ja arvostavampiin käsiin. Jää nähtäväksi.

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Tehosoitossa



Täytyy sanoa, etten muista, koska viimeksi olisi levy iskenyt yhtä lujaa kuin Kristiina Wheelerin viime vuonna ilmestynyt Sirpaleista koottu. Levy on tosiaan ilmestynyt jo viime vuonna, mutta itse hankin sen vasta viime viikolla. Siitä asti se on ollut stereoissani tehosoitossa, olo on kuin teletapilla kun levyn loppuessa hihkun vain ”uudestaan, uudestaan”.