lauantai 29. kesäkuuta 2013

Dan Brown - Inferno



”Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille, jotka pysyvät puolueettomina moraalisten kriisien aikoina.

Symbologian professori Robert Langdon herää keskellä yötä firenzeläisessä sairaalassa haava päässään. Hän ei muista mitään parista edellisestä vuorokaudesta – ei myöskään merkillisestä esineestä, joka on piilotettu hänen takkinsa vuoriin.
Pian Langdon saa havaita, että hänellä on perässään joukko aseistautuneita takaa-ajajia. Hän pakenee kuumeisesti seuranaan harvinaisen kylmäpäinen nuori nainen, jonka nokkeluuden ansiosta hän ylipäätään on hengissä. Kaksikko selvittää yhdessä Langdonin hallussa olevien pahaenteisten symbolien merkitystä. Mysteerin avaimeksi paljastuu Dante Alighierin eeppinen runoelma Jumalainen näytelmä, joka johdattaa heidät huikealle matkalle läpi kolmen suurenmoisen kaupungin ja lopulta svälle maan uumeniin, missä uinuu hirviö…”



Inferno on Dan Brownin neljäs Robert Langdon –romaani. Olen pitänyt kolmesta aikaisemmasta(Enkelit ja demonit, Da Vinci –koodi ja Kadonnut symboli) todella paljon.
Olinkin siis todella innoissani, kun kuulin Brownin jukaisevan uuden Robert Langdon –romaanin ja laitoin sen heti valvottavaksi AdLibriksessa. Saatuani kirjan käsiini kesti pari viikkoa, ennen kuin aloin lukea sitä, koska kun aloittaisin lukea sitä, se olisi pian luettu kokonaan ja sen jälkeen sen voisi vain lukea uudelleen. Ja uudelleen lukeminen ei ole sama asia kuin ensikertaa lukeminen, you know how it goes. Samasta syystä J.K. Rowlingin uusin kirja odottaa vieläkin hyllyssä lukemattomana…

Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että mielestäni Inferno oli Loistava. Se oli vauhdikas, tapahtumarikas, tarkka. Täydellisyyttä hipova. Kirja on monitasoinen, monipuolinen, moniselitteinen, moni-kaikkea. Kaikkea muuta kuin yksinkertainen.
Kirjan kappaleet ovat lyhyitä, vain muutaman sivun pituisia, mikä toimii todella hyvin. Tapahtumia kerrotaan monen eri hahmon näkökulmista, jolloin lukija saa tapahtumista todella tarkan ja hyvän kuvan, aivan kuin olisi kärpäsenä katossa tarkkailemassa tilannetta.
Vaikka tarinaa kerrotaan monen eri hahmon näkökulmasta, ei tarina juoni ja asioiden tarkoitukset paljastu ennen kuin vasta aivan lopussa. Brown osaa johdattaa lukijansa taitavasti ja uskottavasti harhaan, antaa ymmärtää, mutta ei ymmärrä antaa, niin sanotusti.
Kirja sijoittuu kolmeen kulttuurillisesti tärkeään ja vanhaan kaupunkiin, joita kuvataan hyvin tarkasti ja välillä lukiessa meinasi pää mennä vallan pyörälle, että missäs nyt ollaan, mistä tultiin ja minne oltiinkaan menossa.
Kaikki kirjan viittaukset taiteeseen, kirjallisuuteen, tieteeseen ja historiaan pitävät paikkansa, mikä on mielestäni todella hienoa, että Brown ei ole lähtenyt luomaan ”mielikuvitustodellisuutta” tai vetänyt mutkia suoriksi muuttelemalla faktoja ja todellisuutta ”taiteellisen vapauden nimissä”. Luettuani kirjan huomasin oppineeni aika paljon asioita vahingossa. Se on aina hyvä asia.
Oli mielenkiintoista ja oikeastaan aika hienoakin, että kirjan luettuani pystyin samasitumaan kaikkin hahmoihin. Pahis oli silti pahis, mutta pahiksella oli syynsä olla pahis. Ja se, oliko pahis loppujen lopuksi pelkkä pahis, ei sekään ole aivan yksiselitteistä.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Yhdeksän kertaa viisi

Liisa, tämä on sulle.



5 asiaa, joita tarvitsen päivittäin
·         hammasharja
·         ponnari/pompula/hiuslenkki
·         kynä ja paperia(nämä on yksi kokoinaisuus ja yksikkö)
·         juomapullo
·         hiusharja

5 kirjaa, joita suosittelen muille
·         J.K. Rowling – Harry Potter –sarja
·         Väinö Linna – Tuntematon sotilas
·         Sami Hilvo – Viinakortti
·         J.R.R. Tolkien – Taru Sormusten Herrasta –trilogia
·         G.R.R. Martin – Tulen ja jään laulu -sarja

5 materialistista joululahjatoivetta
·         Kalevala Korun Kosmos –korusarja
·         Iso kasa kirjoja
·         Marimekon Merimies -laukku
·         Sauvasekoitin
·         Sarpanevan pata




5 paikkaa, joissa haluaisin käydä
·         New York
·         Islanti
·         Alaska
·         Los Angeles
·         Karibia

5 adjektiivia, jotka kuvaavat minua
·         looginen
·         pohdiskeleva
·         suorasanainen
·         itsenäinen
·         voimakastahtoinen

5 elämänohjetta, jotka haluan jakaa muille
·         Seuraa sydäntäsi, mutta ota aivosi mukaan.
·         Voittajat eivät luovuta ja luovuttajat eivät voita.
·         When you stop doing things for fun, you might as well be dead.
·         imperfection is beauty, madness is genius and it’s better to be absolutely ridiculous than absolutely boring.
·         The expert in anything was once a beginner.



5 asiaa, joista pidän
·         tuoreet herneet
·         Ben&Jerry’s –jäätelöt
·         kesäyöt
·         ukkosmyrskyt
·         leikkokukat

5 asiaa, joista en pidä
·         keitetyt vihannekset
·         salmiakkisuklaa(erikseen, kyllä kiitos. Yhdessä, EI.)
·         laskujen maksaminen
·         tiskaaminen
·         aikaisin herääminen

5 tv-sarjaa, joita seuraan orjallisesti
·         Game of Thrones
·         Criminal Minds
·         The Big Bang Theory
·         True Blood
·         Grey’s Anatomy

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Mariela Sarkima - Make Up Bible



”Inspiroiva ja rohkaiseva, kaiken kattava meikkikäsikirja nyt jokaisen suomalaisnaisen ulottuvilla!
Ovatko meikkaamisen perustaidot hukassa? Kaipaatko uusia ideoita ilmeesi piristämiseksi? Mietitkö, millainen meikki sopisi parhaiten juuri sinulle?
Suosittu kauneuden asiantuntija ja meikkitaituri Mariela Sarkima käy kirjassaan läpi kaikki meikkaamisen osa-alueet inspiroivin neuvoin ja havainnollisin kuvin.
Kirja antaa ratkaisuja monenlaisiin meikkipulmiin ja tekee meikkaamisesta helppoa ja hauskaa. Marielan Step by step –ohjeilla opit tekemään niin intensiivisen smoky eyes –silmämeikin kuin täydellisen meikkipohjankin.
Kirjan malleina nähdään tavallisia, eri-ikäisiä suomalaisia naisia, joista suurinta osaa, ei ole koskaan ennen ammattilaismeikattu tai –kuvattu.
”Meikkaajan työssäni pääsen näkemään esiintymislavojen taakse, aistimaan muotinäytösten tunnelmaa ja muoti- ja mainoskuvausten sähköisyyttä. Eniten kuitenkin nautin, kun saan työskennellä tavallisten naisten kanssa, auttaa heitä löytämään oikeat meikkituotteet ja neuvoa omat ammattiniksini arjen kauneusrutiinien helpottamiseksi.””



Make Up Bible on Mariela Sarkiman vuonna 2011 julkaistu meikkiopaskirja. Kirja on jaettu 11 osa-alueeseen, joista ensimmäiset seitsemän käsitelevät meikkaamisen eri osa-aluetta, jotka ovat kirjassa kasvot, pohja, posket, silmät, kulmat, huulet ja kynnet.
Kirja on ensimmäisten seitsemän kappaleen osalta ”rakennettu” kuin osoitekirja, oikean kappaleen löytää helposti sivujen eripituisten ”reunojen” ansiosta.


Kirja on nopea ja helppolukuinen, siinä on keskitytty enemmän havainnollistaviin kuviin kuin selittämään asioita liiaksi auki, mikä on mielestäni vain positiivinen asia. Kuitenkaan mikään kirjassa esiteltävistä asioista ei jää epäselväksi, vaan asiat on selitetty hyvin yksinkertaisesti ja tiiviisti ilman turhia hienoja sanankäänteitä.
Step by step –tutoriaalit ovat selkeitä, joiden avulla jopa minä uskon pystyväni luomaan lopputuloksen, jonka kanssa kehtaa lähteä ulos ihmisten ilmoille. Jokaisen kappaleen alussa on esitelty kyseiselle alueelle käytettävät meikkituotteet, ja kerrotaan, millaiselle iholle ja mihin tilanteeseen mikäkin tuote sopii ja millainen lopputulos milläkin tuotetyypillä tulee.  Kirjan kappaleet 8-11 ovat omistettu eri tilanteisiin sopiville meikeille ja niiden erityisominaisuuksille.
Kirjan luettuani olin taas viisaampi meikkaamisen suhteen. Monet asiat olivat minulle jo entuudestaan tuttuja juttuja ja monesta asiasta sain lisää tietoa ja uusia vinkkejä, mutta mahtui joukkoon myös minulle uusia asioita.
Se, mikä minua jonkin verran hämmästytti/huvitti oli se, kuinka paljon kaikenlaista roinaa meikkaamiseen kirjan mukaan tarvitaan. Oli töhnää ja tököttiä, tahnaa ja pakkelia, sutia, vipua, vipstaakkelia ja huiskua. Siitä huolimatta aion jatkaa valitsemallani minimalistisella linjalla meikkamisen suhteen, en tarvitse meikkipohjaani kuutta tuotetta, kolme-neljä riittää, laskutavasta riippuen. Mutta minä en olekaan ehdottomien sääntöjen ystävä näissä asioissa. Tai oikeastaan missään asioissa.
Kaiken kaikkiaan, pidän Sarkiman kirjasta erittäin paljon. Se on hyväntuulinen, kannustava ja kaunis. Kirjasta löytyy kaikki tarpeellinen, vaikka kyllähän meikkien ja meikkaamisen maailmassa olisi ihmeellisiä asioita vaikka kymmenosaiseksi kirjasarjaksi asti. Olen varma, että tästä kirjasta tulee minun meikkaamiseni kulmakivi. Ainoa asia, mikä minua kirjan ostamisessa harmittaa, on se, etten ostanut sitä jo aiemmin, moneen kertaan olen pyöritellyt tätä kirjakaupassa käsissäni ja nettikaupan ostoskorissa, mutta viime hetkellä aina laittanut sen pois.
Sarkima työstää samanlaista kirjaa hiuksille, ja Make Up Biblen perusteella odotan tulevaa kirjaa kuin kuuta nousevaa.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Viikonlopun mietteitä



Maakuntamatkailu kannatti, oli ihanaa nähdä Liisaa, ja muistaa, kuinka paljon mä tästä neidistä tykkään. Siis kyllä mä aina muistan, että tykkään, se määrä vaan aina yllättää, kun nähdään

Kaikki oli hyvin, kunnes se alkoi näyttää siittiöltä. Ei tehnyt enää mieli karkkia.


Robaa olisi mielellään katsonut enemmänkin kuin 12 jaksoa.

Aku Hirviniemi näyttää häiritsevän hyvältä poliisin vaatteissa.

Aplikaattorin nimeäjällä on tainnut olla sanahukassa, kun on pitänyt kirjoittaa, mitä varteen laitetaan


True Bloodin kuudes kausi, True Bloodin kuudes kausi, True Bloodin kuudes kausi