perjantai 30. elokuuta 2013

Kaikki hyvin on, en ole erityisen onneton



Mitäpä muuta sitä pilvisenä päivänä tekisi, kuin miettisi syntyjä syviä.
Nyt on kulunut pari kuukautta siitä, kun sain tietää, etten päässyt opiskelemaan. Se oli todella musta päivä, en edes muista, milloin viimeksi minulla olisi ollut niin paha olla. Kuitenkin hämmästyin itsekin siitä, kuinka nopeasti kaiken sen mustuuden keskeltä taisteluhenki ja toivo tai positiivisuus alkoivat väläytellä olemassaolostaan.
En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään erityisen positiivisena ihmisenä. En sanoisi negatiivinenkaan, epäluuloinen realisti kuvaisi ehkä parhaiten asennoitumistani elämään(mikä tarkemmin ajatellen on varsin lähellä negatiivisuutta).
Kuitenkin jossain vaiheessa ajatusmaailmani alkoi pikku hiljaa ja salassa itseltänikin muuttua positiivisempaan suuntaan. Jokin aika sitten kävin Äipän kanssa seuraavan keskustelun, kun positiivisuuteni oli lyönyt minua lekalla päähän:

Tiina: Musta on tullut sellainen ihminen, joita oon aina inhonnut.
Äipä: No millainen?
Tiina: No sellainen positiivinen. Positiiviset ihmiset on ärsyttäviä.

Olen aina pitänyt positiivisia ihmisiä ja pirteitä ihmisiä jokseenkin ärsyttävinä. Kaikki positiiviset ihmiset ovat mielessäni menneet kategoriaan Jumppaohjaajat, jotka hokevat tekohymy huulillaan ”ja jaksaa, ja jaksaa, ja jaksaa” ja joille tekisi mieli vain huutaa ”NO EI TTU VÄLTTÄMÄTTÄ JAKSA!”.
Onnekseni en ole muuttunut ärsyttäväksi jumppaohjaajaksi, vaikka positiivisemmaksi olenkin muuttunut. Sarkasmi, ironia ja terävä kieli, nuo luonteenpiirteistäni jaloimmat ovat yhä edelleen tallessa ja täydessä iskussa.
Viimeisen vuoden aikana elämä on potkinut minua päähän ja minun on pitänyt niellä monta katkeraa kalkkia. Jokaisesta kerrasta olen ottanut opikseni, enkä tee samoja virheitä toistamiseen. Monta kertaa olen ajatellut, että nyt on saavutettu se piste, josta ei enää nousta ja joka kerta olen noussut, vähän vahvempana kuin ennen.
Olen oppinut luottamaan vähemmän muihin ja enemmän itseeni.
Olen oppinut, että joskus on poltettava siltoja, että olisi jotain, joka valaisee tietä kulkiessani eteenpäin.
Olen oppinut arvostamaan itseäni enemmän, minullakin on oikeus sanoa ”nyt riittää”.
Olen antanut itselleni luvan tehdä kivoja asioita vain, koska ne ovat kivoja. Kivoissa asioissa ei aina tarvitse olla järkeä.
Olen antanut paljon anteeksi, itselleni ja muille. Mutta olen myös hyväksynyt sen, että kaikkia asioita ei voi eikä tarvitse antaa anteeksi.
Kaikki tämä on tehnyt minusta paljon positiivisemman ihmisen. Olen kääntänyt katseeni aurinkoon, niin sanoakseni. Nykyisin lähden mieluummin siitä lähtökohdasta, että kaikki asiat voivat onnistua, jos on tarpeeksi tahtoa, niin kaikki on mahdollista. Aina suorin tie ei ole mahdollinen syystä tai toisesta, mutta parhaat asiat löytyvät usein kiertoteiden varrelta.



Jos minulta kysyttäisiin, olenko onnellinen, vastaukseni olisi, että en. Mutta en ole myöskään onneton, eikö sekin ole eräänlaista onnea, ettei ole onneton?

torstai 22. elokuuta 2013

Testissä 80% Elokuun Livboxista



Koska olen tiivistämisen ystävä, päätin tiivistää neljä postausta yhdeksi, ja kirjoittaa testaamistani elokuun Livboxin tuotteista yhdessä.
Testiin pääsivät kaikki muut, paitsi Greenlandin mango vartalo&hierontaöljy, koska mango on nounou.




Ahava Essential Day Moisturizer
Tämän kanssa kävi vähän niin kuin pelkäsinkin, ’luonnollisen hehkun palauttaminen’ ei tosin tarkoittanut, että naama olisi kiiltänyt kuin discopallo. Lähinnä tulos oli sellainen ”tulin juuri tunnin lenkiltä, soijaa pukkaa”.
Lisäksi muutaman kokeilupäivän jälkeen nenän pieleeni ilmestyi aivan kä-sit-tä-mät-tö-män kipeä ja iso patti, aivan kuin todella, todella syvällä oleva finni, jossa ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa ns. päätä, jonka voisi puristaa. En tiedä, johtuiko se tästä voiteesta, mutta ajoitus ainakin osui niin kohdilleen, että laitan sen nyt tämän piikkiin.
Oikeastaan olen jossain määrin tyytyväinen, että tämä Ahavan voide ei ollut vastaus Täydellisen Kosteusvoiteen etsintääni, sillä nyt minun ei tarvitse pohtia, voinko hyvällä omalla tunnolla tukea yritystä, jonka tuotteista osa on peräisin laittomasta siirtokunnasta Länsirannalta, mukaan lukien tämä kosteusvoidekin.

Burt’s Bees Huulikiilto
Tämä tuote ei herättänyt minussa suuria tunteita aluksi, eivätkä ne tunteet juurikaan ole kasvaneet tässä ajan mittaankaan.
Aluksi luulin tätä huulirasvaksi, sitten luin boxissa tulleesta saatekirjeestä tämän olevan huulikiilto. Tuubissa tämä antaa lupauksia enemmästä pigmentistä, kuin huulilla sitten onkaan. Koostumus on mielestäni varsin huulirasvamainen ja huulirasvana tätä olenkin käyttänyt. Ja hyvin toimii, huulet ovat mukavan pehmeät.

Clarins Gentle Foaming Cleanser
Heti ensiavaamisella tuubista leijaili nenään tuotteen puhdas tuoksu.  Tykkäsin tämän tuotteen koostumuksesta todella paljon, se oli mukavan… jämäkkää? Se ei ollut valuvaista, eikä liian vaahtoavaa, vaan juuri sopivaa.
Tämä on minulle kyllä todella mieluinen tuote. Se pesi kasvot mukavan nahkean puhtaiksi, mutta ei kuitenkaan niin puhtaaksi, että kasvoja olisi kiristänyt kuin iho olisi pari numeroa liian pieni. Kasvot pysyivät mukavan mattapintaisina kokopäivän, ei puhettakaan, että iltapäivästä otsa kiiltäisi kuin peilijää.
Tämä menee ehdottomasti ostoslistalle, tätä täytyy saada lisää.

Bernard Cassiere Anti-Stress suklaakuorinta
Tuotteen tuoksu on aavistuksen ällön suklaaessanssinen ja se pysyi kasvoilla kauan. Ja kun tuotetta truuttasi tuubista kädelle, oli näky jokseenkin epäilyttävä. Kasa ruskeaa pötköä kädelle, anyone? Ja tämän mielikuvan jälkeen olin ihan iloinen, että kokeilin tätä suihkussa, jossa ei ole peiliä, josta voisi nähdä naamansa ruskean mömmön peitossa.
Itse tuotteena kyllä tykkäsin tästä, pidin paljon rakeiden koosta ja siitä, että niitä oli Paljon. Tuote tuntui kuorivan ihoa todella tehokkaasti ja iho tuntui todella pehmeältä kuorinnan jälkeen. Mutta. Suihkun jälkeen peilistä lopputulosta tutkaillessani huomasin, että kasvoihini oli jäänyt paljon ihonriekaleita, enimmäkseen nenään, mutta myös muualle kasvoihin. En tiedä, oliko vika minussa vai tuotteessa, sillä kuorin kasvoni tavallista huolellisemmin ja kiinnitin huomiota siihen, että ”pyörittelisin” sormillani joka ikisen neliösentin kasvoillani ja erityisesti nenässäni, jonka tiedän olevan ongelmakohtani.
Ehdottomasti laitan kyllä tämän tuotteen hankinnan harkintaan.

lauantai 10. elokuuta 2013

Elokuun Livbox

Taas on se aika kuusta, kun Livboxin on määrä kolahtaa postiluukusta. Tai postipaten soittaa ovikelloa ja ojentaa boxi käteen, mutta ei nyt takerruta pikkuseikkoihin. Tällä kertaa Livbox toi mukanaan seuraavat tuotteet:




Greenland Body&Massage Oil

”Orgaanisia öljyjä sisältävä vartalo- ja hierontaöljy kosteuttaa ja hoitaa ihoa. Öljy on saanut Eco Cert –sertifikaatin, sillä se ei sisällä mineraaliöljyjä, keinotekoisia väriaineita, tuoksuja tai säilöntäaineita.”

Ehdin ennen postin saapumista jo iloita muutaman blogin äärellä omenan ja vadelman tuoksuisista öljyistä, ja kun sitten avasin oman boxini ja sieltä paljastui mangon tuoksuinen öljy, reaktioni oli lähinnä VOI TTU. Minä en pidä mangosta, mango on aikalailla ainut hedelmä, jonka hajusta/tuoksusta en todella pidä. Jyrkempi saattaisi sanoa, että inhoan mangoa.
Ensiärsytyksen jälkeen minua alkoi lähinnä huvittaa se, miten huono arpaonni munilla on Livboxien kanssa. Aina, kun boxissa on ollut vaihtoehtoinen tuote tai väri tai tuoksu, olen saanut sen itselleni epämieluisemman vaihtoehdon. Aina. Mutta eipä tuo minun pyörällä ajooni vaikuta, eikä pilaa minun päivääni, koska se kuuluu pelin luonteeseen. Lähinnä se jaksaa huvittaa. Ja toisaalta, jos suurin ärsytyksen aihe olisi huono arpaonni Livboxeissa, niin asiat olisivat silloin varsin hyvin.
Mutta takaisin asiaan. Pikaisen näppituntuman perusteella tämä öljy on todella pätevää tavaraa. En ole aikaisemmin tykännyt käyttää öljyä hieronnassa, koska, noh, se on öljyä. Tosin olen kokeillut vain parafiinipohjaisia hierontaöljyjä. Kaverit nyt kyllä joutuvat mangon tuoksuisiin NHS-hierontoihin. En tosin usko, että he pahastuvat. Aion ehdottomasti ostaa tätä itselleni lisää. En tosin mangon tuoksuisena.

Clarins Gentle Foaming Cleanser

”Hellävarainen vaahtoava puhdistaja auttaa neutralisoimaan veden kuivattavaa vaikutusta. Purista pieni määrä kostutetuille käsille ja hiero vaahdoksi. Levitä kasvoille ja kaulalle kevyin, pyörivin liikkein ja huuhtele.”

Tämä tuli varsin sopivaan saumaan, sillä Neutrogenan putsarini on ihan finito. Viikonloppuna on hyvä kokeilla tätä.

Burt’s Bees Huulikiilto

”Klassikkomerkin huulikiillon luonnollinen ja läpinäkyvä sävy sopii niin arkeen kuin juhlaan. Se sisältää huulten herkkää ihoa hoitavia ainesosia, kuten aprikoosivahaa ja auringonkukkaöljyä.”

Ihan kiva. Ei herätä suuria tunteita suuntaan eikä toiseen. Olen tätä nykyä suurempi/enempi pigmenttisten huulituotteiden ystävä. Tämä on varsin huulirasvamainen ja jos en olisi tuosta boxissa olleesta ”saatekirjeestä” lukenut tämän olevan huulikiilto, olisin sanonut tätä huulirasvaksi ja käyttänyt kuin huulirasvaa.

Ahava Essential Day Moisturizer

”Kuolleen meren mineraaleja sisältävä kosteusvoide tehostaa ihon luonnollista kosteuspitoisuutta pitkävaikutteisesti. Voide jättää ihon pehmeäksi ja palauttaa sen luonnollisen hehkun. sisältää suojaavaa E-vitamiinia ja rauhoittavaa Aloe Veraa.”

Odotan mielenkiinnolla tämän testaamista, sillä en ole vielä löytänyt itselleni sitä Täydellistä Kosteusvoidetta ja nyt ihon rauhoituttua uskallan taas kokeilla uusia tuotteita rohkeammin kuin ihon ollessa huonommassa hapessa.  Tosin vähän jännittää tuo ”luonnollisen hehkun palauttaminen”, sillä kokemukseni mukaan se tarkoittaa sitä, että tökötti on niin rasvaista, ettei se imeydy ikinä ja naama kiiltää kuin discopallo. Jää nähtäväksi.

Bernard Cassiere Anti-Stress suklaakuorinta

”Kuorinta sisältää Reilun kaupan kaakaota, jonka antioksidantit ja kofeiini vilkastuttavat ihon aineenvaihduntaa. Tuloksena on kirkas ja pehmeä iho. Hiero kuorintaa muutaman kerran viikossa kasvoille ja kaulalle pyörivin liikkein. Mikäli haluat tehostaa vaikutusta, annan kuorinnan vaikuttaa 5 minuuttia.”

Tämäkin tuote osui hyvään saumaan, sillä Neutrogenan kuorintanikin on ihan finaalissa. Finito. Loppu. Slut. Caput.

Olen kyllä erittäin tyytyväinen tähän boxiin, mangosta huolimatta. Tämä on ehkä jopa ensteks lempparein boxini. Kaikki tuotteen pääsevät heti itselle testiin ja jopa poikivat ostotapahtumia.

lauantai 3. elokuuta 2013

Testissä Schwarzkopf Professional Bonacure Fibre Force -tehohoito



Sain heinäkuun Livboxissa Schwarzkopf Professional Bonacure Fibre Force –tehohoitonäytepurkin. Muutama päivä sitten päätin yrittää piristää tylsää päivää vähän hemmottelemalla itseäni. Otin testiin Schwarzkopfin tehohoidon.
Pesin ensin hiukseni Four Reasonsin syväpuhdistavalla shampoolla, joka btw haisee aivan hammasläkäriltä.
Luulin näytepurkin riittävän kahteen testikertaan, mutta aliarvioin hiusteni pituuden ja määrän, sillä jouduin käyttämään lähes koko purkin saadakseni tuotetta kauttaaltaan hiuksiini ja kun jäljellä oleva säälittävä pikkujämä ei olisi riittänyt enää edes aivan latvoihin, niin laitoin loputkin hiuksiini käyttäen koko purkin. Sitten odottelin ehkä elämäni pisimmät viisi minuuttia ja huuhtelin tökötin pois hiuksistani.
Hiusten kuivuttua en juurikaan huomannut eroa entiseen. Lähinnä se tuntui tavallista tehokkaammalta hoitoaineelta. Toki tuote on tarkoitettu ’for extremely damaged hair’, jollainen tukkani ei ole ja testaus käsitti kokonaisen yhden kerran. Olen aika varma, että useamman käyttökerran kuurilla minäkin huomaisin hiuksissani suuremman eron. Eikä tuote onneksi ole niin kallis(18,70e/150ml), etteikö sitä voisi ostaa itselle täysikokoisenakin.


perjantai 2. elokuuta 2013

Heippa Greta, kiva, kun kävit kylässä!



Toukokuun puolivälissä ostin Liisan esimerkkiä seuraten Make Up Storen Greta –nimisen hologramkynsilakan. Luulin sen olevan ensimmäinen hololakkani, mutta olin väärässä. Arkeologiset kaivaukset kynsilakkalaatikkooni paljastivat, että olin ostanut ensimmäisen hololakkani jo vuosia sitten, Make Up Storen Brittan.
Mutta takaisin Gretaan.
Rakastuin Gretaan jo ensisilmäykselläni, kun näin kuvat siitä Liisan blogissa. Kun lakkasin kynteni ensimmäisen kerran Gretalla, oli myöhäinen ilta, joten auringonpaisteesta ei ollut tietoakaan. Ja kun auringonpaisteesta ei ollut tietoakaan, ei Gretakaan näyttänyt niin yhtään miltään. Ja kun Greta ei näyttänyt niin yhtään miltään, lähetin Liisalle aika nopeasti tekstarin kysyen, että olihan se varmasti juuri Greta se ihana kynsilakka, jonka näin hänen blogissaan. Ja olihan se. Seuraavana päivänä auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta Greta näytti parhaat puolensa.
Gretasta tuli nopeasti kesän 2013 The Kynsilakka. Vaikka lakatessa kävi välillä mielessä, että onko tässä mitään järkeä, kun kerroksia piti laittaa kiljoona ja siten lakkaamisessa ja lakan kunnollisessa kuivumisessa kesti aina k-a-u-a-n, niin joka ikinen kerta auringonpaisteessa uurastus palkittiin.

On muuten vaikea kuvattava tämä Greta, sadan kuvan jälkeen luovutin ja saatte tyytyä pelkkään pullokuvaan.


Heippa, Greta! Kiva, kun kävit kylässä. Ehkä tapaamme jälleen ensi kesänä.