perjantai 3. lokakuuta 2014

Pärkkeleen ostolakko



"Ooo, YSL:n valokynä-tuplapakkaus, olisikohan Liisalla tarvetta valokynälle?(Ei ollut) .... Eiku mä olenkin ostolakossa..."

"Oooo, jättipullo clarinsin kasvovettä! ... Mutta mulla on jo normipullo ja pikkupullo. .... Ja mä olen ostolakossa..."

"Ooo, jätti-tupla-pakkaus Tigin shampoota&hoitoainetta! ... Ai niin, mulla ei ole enää pitkää tukkaa... ...Ja mä olen ostolakossa..."

”Ja tuo Marimekon villahuivi on kyllä tosi kivan näköinen… Eikä viiskymppiä ole ihan hirveen paha… Mutta toisaalta, se on viiskymppiä, jota mulla ei varsinaisesti ole ylimääräisenä… Ja mä olen ostolakossa… HEIHEIHEI! Missä vaiheessa mä olen laajentanut ostolakon Marimekon villahuiveihin?!?!?!”

Tällaisia ajatuksia tuli päähäni selatessani postiluukusta tipahtanutta Stockmannin Hullujen Päivien kuvastoa. Selkeästikään aivoni eivät ihan täysin vielä muista minun olevan ostolakossa.
On hassua, kuinka sitä vain haluaisi ostaa tavaraa, vaikka sille ei niin olisi tarvettakaan. Koska onhan ihan aiheellista pelätä, että kasvovesi loppuu maailmasta. Toisaalta, jos niin kävisi, niin silloin kasvovesivarasto voisi nousta arvoon arvaamattomaan. Valokynälle minulla kyllä olisi tarvetta, vanhani alkaa olla lopussa ja ikääkin sillä taitaa olla kolmisen vuotta… Mutta en pystyisi millään perusteemaan itselleni tuplapakkauksen ostamista. Varsinkaan näin opiskelijabudjetilla.

Päätettyäni aloittaa ostolakon, olen miettinyt paljonkin rahaa, rahankäyttöä, tavaraa ja omistamista. Että mikä on järkevää ja tarpeellista, ja toisaalta, tarvitseeko kaiken aina olla järkevää ja tarpeellista. Mutta samalla myös, sitä, millaisia unelmia ja suunnitelmia ja tavoitteita minulla on, ja mitä minun täytyy tehdä niiden tavoittamiseksi. Mutta niistä ajatuksista kirjoitan myöhemmin enemmän.

Viikon kouluruokabudjetti


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti