lauantai 20. syyskuuta 2014

Joskus pitää tuhlata, että voi säästää



Yksi varhaisimpia lapsuusmuistojani liittyy Mummulaan, ja siellä olleeseen isoon norsu-säästölippaaseen. Säästölipas kuului jollekin kerholle, johon Paappa kuului. Se oli musta ja sen korvassa oli Osuuspankin logo kultaisella.
Tasaisin väliajoin tuo säästölipas on noussut mieleeni kaikkien näiden vuosien ajan, mutta en ole antanut sille sen enempää huomiota, kun olin varma, ettei sellaista enää mistään saisi. Ja loputtomat kirppiskierrokset yhtä tiettyä esinettä etsien eivät houkuttaneet. Kirppiskierroksista katoaa kaikki hauskuus jos tietää liian tarkkaan, mitä etsii. Pitää pitää mieli avoimena löydöille.
Jokin aika sitten sain sähköpostia Finnish Design Shopista, kuten aina silloin tällöin, uutiskirjeen tilaaja kun olen. Sillä kertaa uutiskirjeen sisältö kuitenkin osui ja upposi. Sellainen säästölipas. Kolmessa kirkkaassa värissä. Olin aivan onnesta soikeana. Pari viikkoa meni, ennen kuin sain tehtyä päätöksen punaisen ja keltaisen välillä. Kun päätös oli tehty, niin parilla klikkauksella säästölipas oli jo matkalla minun haltuuni.

Keltaiseen päädyin, ja olen enemmän kuin tyytyväinen värivalintaani. Säästölipashan on uudistuotantoa, joten se on materiaaliltaan ja rakenteeltaan kevyempää ja ”heppoisempaa”, kuin se yli 20 vuotta sitten valmistettu. Mutta varmasti tämä kestää minun hellässä huomassani hyvin. 


1 kommentti: