Jouluaatto

Viimeiset 10 vuotta olen ajatellut, että en pidä joulusta. Olen jopa julistanut vihaavani joulua. Viimeaikoina olen kuitenkin pohtinut asiaa, ja todennut, että asia ei ehkä olekaan ihan niin. Viimeinen niitti oli, kun eräs elämäni tärkeimmistä ihmisistä kutsui minua termillä ”tonttuseni”. Ei kai sitä auta muuta kuin myöntää, että olen jossain määrin jouluihminen.
Älkää käsittäkö väärin, en ole sellainen entusiasti, joka soittaa joululauluja juhannuksesta asti ja jolla on jouluvalot lokakuusta vappuun ikkunoissa. Juu ei, en todellakaan. En pidä joululauluista pätkääkään. Enkä syö jouluruokiakaan, paitsi riisipuuroa ja piparkakkuja. Ja karkkia, paljon karkkia.
Ja vaikka yleensä viimeistään välipäivinä suutuspäissäni vannon, että seuraavana vuonna varmasti vietän joulun ihan yksin, niin en oikeasti voisi kuvitella viettäväni joulua yksin ilman perhettäni. Vaikka ne välillä ovatkin rasittavia paviaaneja, niin ovatpahan omia ja rakkaita.

Ehdottomin lempiosuuteni joulusta tapahtuu itse asiassa jo ennen joulua. Nimittäin lahjojen suunnittelu ja hankinta. Suorastaan rrrakastan sitä, kihisen innostuksesta miettiessäni ja keksiessäni jokaiselle sopivia lahjoja. Ja minun on todella vaikea odottaa jouluun asti lahjojen antamista. Tänäkin vuonna olen saanut odottaa marraskuun alusta asti, että pääsen antamaan vaivalla mietityn, toki vahingossa löytyneen, lahjan, josta olen itsekin todella innoissani.
Ja nyt, kun on tuo ihanista ihanin veljentyttö, niin voin hyvällä omalla tunnolla vierailla lelukaupoissa. Kuinka lystiä! Voisin muuttaa asumaan lelukauppaan, tutkailisin vain erilaisia leluja ja kasaisin kaikki mahdolliset legot, palapeleistä puhumattakaan.

Huijasin ehkä hieman, sanoessani, että lahjojen suunnittelu ja hankkiminen olisi ehdottomin lempiosuuteni joulusta, koska se ehdottomin enstekslemppariasia joulussa on yhdessä olo Oy Perhe Ab:n kanssa. Jouluumme ei kuulu minkäänlaista aikataulutettua ohjelmaa, ainoastaan mukavaa hengailua. Jokainen saa tehdä mitä tahtoo milloin tahtoo, missä asussa tahtoo, Jos tahtoo lukea: lukee, katsoa elokuvia: siitä vain, ottaa päiväunet: hyviä unia, syödä karkki: jätä mullekin. Jos tahtoo hengailla yökkäreissä, ei tarvitse vaihtaa päivävaatteisiin. Ihan parasta siis. Ja lautapelejä, ei pidä unohtaa lautapelejä, suurin osa Oy Perhe Ab:n osakkaista tykkää pelata, joten mehän pelaamme. Paitsi ne, jotka eivät tykkää, koska ei ole pakko, he saavat vapaasti olla tylsimyksiä(sormeni osoittaa sinua, velikulta<3).  

Seuraaviksi päiviksi vetäydyn siis Oy Perhe Ab:n kanssa viettämään yhteistä kiireetöntä laatuaikaa, kun kenenkään ei tarvitse murehtia töistä tai muistakaan velvoitteista. En ole ajatellut poistua sisätiloista kuin yhdelle hautausmaavierailulle, kun käyn viemässä kynttilän Kummisetäni haudalle. Jotain joulutraditiota sentään minullakin on.

Nyt rauhoitun siis joulunviettoon ja palaan asiaan joulunpyhien jälkeen. Rauhallista joulun aikaa kaikille lukijoille!