keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Dollish Polish - One Lifetime with You



One Lifetime with You on ensikosketukseni Dollish Polishin kynsilakkoihin. Se kuuluu Dollish Polishin The Ultimate Fandom kokoelmaan. Nimi viittaa tietenkin Taru Sormusten Herrasta –trilogiaan, jossa Arwen sanoo Aragornille ”I would rather share a one lifetime with you than face all the ages of this world alone. I choose a mortal life.” Ehkä yksi romanttisimmista elokuvahetkistä Ikinä.

Lakan väri osuu kyllä aikalailla täydellisesti yhteen inspiraatiolähteenään toimineen tarinan kanssa. Tämä lakka kyllä vaatii opettelua, sillä sen koostumus on aika erilainen kaikkiin muihin käyttämiini lakkoihin verrattuna. Se on aika paksua, ja ehkä aavistuksen venyväistä. Ainakin minun oli miltei mahdoton saada aikaan ohutta ja tasaista kerrosta. Mutta siihen saattoi vaikuttaa myös se, että pensseli on hyvinkin kapea ja olen tottunut leveämpiin. Tämä on myös aika hidasta kuivumaan, vaikka varmasti paksuhkoilla kerroksilla on osansa kuivumisen hitaudessa. Laitoin lakkaa kolme kerrosta, kahdellakin olisi saanut peittävää jälkeä aikaan, mutta jäljen epätasaisuuden takia laitoin vielä kolmannen.



Kaiken kaikkiaan pidän tästä lakasta paljon, ja odotan innolla muiden Dollish Polishin lakkojen kokeilemista. Ja varmasti myös opin käsittelemään näitä lakkoja paremmin, kun vain käytän niitä ja tulen paremmin tutuksi niiden koostumuksen kanssa.

maanantai 26. tammikuuta 2015

Zoya Belinda



Saatoin hassata, ja ostaa kynsilakkoja. Ja sain kaupanpäälliseksi tämän Zoyan lakan sävyssä Belinda.

Belinda on ensimmäinen Zoyan lakkani, ja täytyy sanoa, että se muistuttaa mielestäni aika paljon OPIn Suzi And the 7 Düsseldorfs-lakkaa. Belinda on kyllä aavistuksen sinisempi sekä shimmerisempi.
 


Zoyan pensseli on jokseenkin kapea minun makuuni, mutta lakka levittyy todella helposti ja kauniisti. Tämän lakan perusteella, aion ehdottomasti tarttua tilaisuuteen ostaa Zoyan lakka, jos kaunis sävy osuu kohdalle.

Huomasin myös, että kevät alkaa olla saapunut, sillä tämän tumma sävy ei viehätä minua juuri nyt ollenkaan niin paljon, kuin se olisi viehättänyt esimerkiksi reilu kuukausi sitten. Huomaan itsessäni, että keväällä ja kesällä pidän vaaleammista ja kirkkaammista kynsilakkasävyistä, syksyllä lämpimistä ja tummemmista ja talven pimeimpinä aikoina todella tummista sävyistä. Kaunis tämä Belinda jokatapauksessa on, joten palaan tähän varmasti ensitalvena.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Tarjoushaukka



Suunnittelin ennen alennusmyyntien alkamista, kuinka pistä haisemaan ja ostan järjettömän kasan kaikkea kivaa, tarpeellista ja turhaa. Ja kuinkas sitten kävikään? Ostin deodoranttipakkauksen(4,13e), vanulappuja(1e) ja huulipunan(20e). Se siitä alennusmyyntihurjastelusta.

Kotiuttamani huulipuna on YSL:n Rouge Pur Couture the Mats sävyssä 204 Rouge Scandal. Puna on lämmin, tummahko punainen, joka taittaa ehkä aavistuksen viiniin. Sävy oli mielestäni todella kaunis, ja puna viimeinen laatuaan paikallisessa Sokos Emotionissa, että minun oli aivan pakko napata se mukaani tarveostosteni lisäksi. Harmi, ettei se toistu ihan oikeanlaisena kuvassa.



Kuinkahan monta huulipunaa on tarpeeksi? Sillä minulla alkaa olla ihan muutama huulipuna/kiilto/kynä/whatever, ja silti tahdon niitä aina vain lisää. Materialisti mikä materialisti.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Cailap by Mariela Sarkima



Kuten tavallista, suunnittelin uusien meikkisiveltimien ostamista hyvin kauan, ja panttasin niiden käyttöönottoa melkein yhtä kauan. Ja nyt harmittaa, etten tehnyt sitä aiemmin. Mariela Sarkiman Cailapille suunnittelemat siveltimet ovat nimittäin aivan loistavia, ainakin minun käteeni ja käyttööni.

Pensselien varret ovat juuri sopivan mittaisia, tarpeeksi pitkiä, että niistä saa kunnolla kiinni, mutta kuitenkin sen verran lyhyitä, etteivät ne vie tavattomasti tilaa. Materiaalit tuntuvat miellyttäviltä käsissä ja kasvoilla. Pensselien varret ovat juuri sopivan paksuisia, ne ovat ohuita, mutta niistä on silti hyvä pitää kiinni. Ulkonäöltään ne eivät näytä hauraan siroilta, mutta eivät möhköiltäkään.
Pidän myös todella paljon pensselien väristä, turkoosi on kivan raikas ja erilainen verrattuna muihin pensseleihin.
Hinnallakaan näitä ei ole mielestäni pilattu, vaan nämä ovat hyvinkin kohtuuhintaisia. Yksittäisten siveltimien hinnat ovat noin seitsemästä eurosta 20 euroon, sivellinsettien 20 eurosta 45 euroon. Ei paha minun mielestäni.

Enää pitäisi keksiä jostain pussukka näille, muovipussi ei ihan tee näille oikeutta. En vain ole löytänyt kivaa ja sopivan kokoista. Toisaalta, olisi ehkä hyvä, jos pussukka olisi mitoitettu vähän isommillekin pensseleille, niin vähän isommatkin pensselit mahtuisivat samaan pussukkaan. Pitäisi varmaan tehdä sellainen itse, kun valmiina ei löydy vaatimukset täyttävää. Ehkäpä Äipä kaipaisi ompeluprojektia?


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Ilkka Remes - Horna



Suomi saa tietää Ruotsin hakevan pikaisesti Natoon ja päättää seurata mukana. Venäjä reagoi ärhäkkäästi pakotteiden jo kiristämässä ilmapiirissä.

Samaan aikaan paljastuu USA:n ja Suomen sotilastiedustelun salainen operaatio Venäjällä. Se räjäyttää tilanteen katastrofiksi, jollaista kukaan suomalainen ei vielä muutama sitten olisi voinut uskoa.

Ensin Ukraina. Nyt Suomi.



 
Luin muutama vuosi sitten todella paljon Ilkka Remeksen romaaneja, lähestulkoon koko hänen tuotantonsa. Sitten jostain syystä lopetin pariksi vuodeksi. Sain jouluna veljeltäni Remeksen uusimman romaanin, Hornan, ja luin sen kahdelta istumalta. Kaksi istuntoa se vei lähinnä sen takia, että aloitin lukemisen niin myöhään illalla, että väsy alkoi painaa ja häiritä ajatuksen juoksua. Mutta saattoi olla ihan hyvä, että piti välillä pysähtyä ja pohtia lukemaansa, eikä vain paahtaa koko kirjaa yhdeltä istumalta.
Remeksen romaaniin tarttuminen parin vuoden tauon jälkeen oli yhtä aikaa tuttua ja uutta. Aivot osasivat paremmin poimia tekstistä viitteitä tulevasta ja asioiden yhteyksistä, mutta silti juonenkäänteet pääsivät yllättämään.
Se, mikä minua viehättää eniten Remeksen romaaneissa, on miten kirjaa lukiessa ajattelee ensin, että ”ei noin voisi koskaan tapahtua oikeasti” ja heti perään ”mutta toisaalta, miksi ei”. Tapahtumat ovat yhtä aikaa uskomattomia ja uskottavia. Vaikka kirja onkin, ainakin itselleni, hyvin viihdyttävä, maalaa se samalla mieleen hyvin pelottavan ja myös realistisen uhkakuvan tulevaisuudesta.
Horna osuu juonellaan ja tapahtumillaan erittäin ajankohtaiseen aiheeseen. Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen kiristyneet välit luovat romaanille jännittävät ja mielenkiintoiset lähtökohdat. Tapahtumat nivoutuvat siistiksi verkoksi sivu sivulta, eivätkä kaikki asiat olekaan sitä, miltä ne ensin näyttävät.
En voi kuin lämpimästi suositella Hornaa kaikille, jotka pitävät tai haluavat tutustua jännitysromaaneihin/trillereihin.