ERROR

”Puolet suomalaisista sairastuu psyykkisesti jossain elämänsä vaiheessa. Välillisesti mielenterveysongelmat koskettavat meistä jokaista.

Rehellisessä ja rohkeassa kirjassa tarinansa kertoo 15 ihmistä, joiden elämään vaikuttaa jokin mielen häiriö, kuten synnytyksen jälkeinen masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, dissosiaatiohäiriö, syömishäiriö, pakko-oireinen häiriö tai skitsofrenia. Kirja avaa näkymän mielen haasteiden kanssa elävien ihmisten arkeen. Se auttaa ymmärtämään ihmismielen selittämättömyyttä ja rohkaisee auttamaan sekä hakemaan apua.”

Elina Järvi, Tiina Hotti, Olga Poppius – ERROR: Mielen häiriöitä. Like 2016

Varasin tämän kirjan kirjastosta jo ennen kuin sitä oli edes hankittu sinne, ja niin oli muutama muukin. Varausjonossa oli ennen minua reilut 20 ihmistä. Aikani jaksoin odottaa vuoroani, mutta odotettuani yli kolme kuukautta, päätin ostaa kirjan itselleni. Olihan minulla synttäritkin siinä ja silleen.
Luin Errorin aikalailla yhdeltä istumalta, mikä ei välttämättä ollut ideoista parhain. Kirjassa kerrotaan varsin rankkojakin tarinoita, ja niiden lukeminen yhdeltä istumalta vei omat tunnelmat aika syviin vesiin hyväksi toviksi. Mutta samalla kirjan lukeminen toi lohtua, en olekaan yksin, muutkin kokevat samankaltaisia asioita. Ja samalla tunsin kiitollisuutta, koska itselläni asiat ovat kuitenkin loppujen lopuksi sujuneet hyvin ja varsin kivuttomasti, olen saanut apua ja turvaverkon, kun olen sitä tarvinnut, minua on kohdeltu hyvin ja ennen kaikkea ihmisenä, kokemuksiani ei ole vähätelty eikä kielletty.
Mielenterveysongelmat koskettavat meistä jokaista jollain tavalla, joko omakohtaisena kokemuksena tai jonkin läheisen/tutun kokemuksena. Mielestäni tämän kirjan lukeminen tekisi hyvää ihan kaikille, sillä se avaisi monia silmiä – se avasi minunkin silmiäni vielä lisää.

JA HOMOT LOIVAT NAISEN

”Jo 70 vuoden ajan, 1940-luvun lopulta alkaen, kaikki naisten ulkonäköä muuttanut vaatemuoti on ollut homoseksuaalien muotisuunnittelijoiden luomaa. Naiset ovat kokeneet dramaattisia, hykerryttäviä muutoksia. Vyötärö on noussut ja laskenut, kadonnut ja palannut. Paitamekot ovat ilmestyneet naisten ylle ja naiset ovat saaneet oikeuden käyttää housuja myös työpaikoilla ja iltaravintoloissa. Voimakas, seksikäs, elegantti, hillitty, pelottava – nainen on voinut vaihtaa roolia tilanteen ja tunnelmansa mukaan. Ja kaiken sen ihanuuden ovat luoneet muutamat homoseksuaalit huippusuunnittelijat, jotka ovat halunneet auttaa naista tulemaan ulos kaapista enemmän naisena, Naisena.

Walter de Campin teos Ja homot loivat naisen on ensimmäinen kirja, jossa tähän arkaan aiheeseen tartutaan kokonaisvaltaisesti. Miksi homot kykenevät parhaiten pukemaan naisen elämän teatteriin? Ja miten nuo homot ovat itse 

elämänsä eläneet ja miten he ovat naista luoneet? Tätä tarinaa ei ole ennen kerrottu.”

Ostin tämän kirjan stockan hullujen päivien aikaan vähän vahingossa. Menin Akateemiseen hakemaan Taiva+Helvetti –kirjasarjan urheilijaversiota, ja se olikin jo kädessäni, mutta odotellessani vuoroani(edelläni oli nelisenkymmentä asiakasta) tämä kirja osui silmiini, eikä mennyt kauaa, kun jo vaihdoin valintani.

Aluksi olin aivan innoissani tästä kirjasta, mutta sitten aloin miettiä, että miksi joku on kokenut aiheelliseksi kirjoittaa muotisuunnittelijoista vain heidän seksuaalisen suuntautumisensa takia. Kun eihän sillä ole mitään väliä. Juu, tiedän, että ajat ovat olleet erilaisia vuosikymmeniä sitten, mutta kuitenkin nyt eletään vuotta 2015(ainakin vielä pari viikkoa). Tämän ärsytyksen vuoksi kirja joutui viikoksi jäähylle, ärsytyksen hiukan laannuttua päätin lukea kirjan puhtaasti mielenkiintoisia historiallisia henkilöitä esittelevänä teoksena, ja jättää homo-näkökulman vailla sen suurempaa huomiota. Toimiva taktiikka.
Olen todella kiinnostunut historiasta, sekä suurista tapahtumista että henkilöistä ja heidän elämistään, Olen YleAreenan historiadokumenttien ja -ohjelmien suurkuluttaja. Sen vuoksi pidinkin tätä kirjaa erityisen kiinnostavana, erilaiset ihmiskohtalot ovat kiehtovia. Oli mielenkiintoista lukea, miten eri huippulahjakkaat muotisuunnittelijat ovat päätyneet uralleen ja millaisia tapahtumia heidän elämäänsä mahtuu.
Suosittelen tarttumaan tähän kirjaan, jos historialliset henkilöt ja heidän elämänsä kiinnostavat.

Mariela Sarkima - Hair Bible

Hair Bible
täydellinen hiusopas
kaikenikäisille naisille

Millainen väri ja leikkaus sopisivat juuri minulle? Mitä tehdä, kun huono hiuspäivä yllättää? miten teen yhtä näyttävän ja pysyvän kampauksen kuin kampaaja?

Kokenut kauneuden asiantuntija ja kampaaja Mariela Sarkima paljastaa tässä kirjassa ammattikampaajien salat ja omat helpot hiusvinkkinsä ja –niksinsä! Hair Bible ratkoo jokapäiväisiä hiushaasteita, neuvoo hiusten hoidossa ja muotoilussa ja tarjoaa runsaasti vinkkejä hiuksista huolehtimiseen.

Oman lukunsa saavat erilaiset hiustenleikkaukset ja –värjäykset, hiusten muotoilu, kampaukset sekä hiusten hoito ja hemmottelu. Kirja tarjoaa myös leikkimielisiä testejä, joiden avulla löydät itsellesi parhaiten sopivat tyylit ja ideat.

Hiusmalleina nähdään 80 upeaa kaunotarta. He ovat tavallisia naisia, joista suurinta osaa ei ole koskaan ennen ammattikuvattu. Mukana on myös muutama julkkis sekä Marielan omia kauneusidoleita. Hair Bible on pullollaan väri- ja leikkausmuodonmuutoksia, kampauksia ja muotoiluesimerkkejä – ja tietysti henkeäsalpaavan kauniita hiusmuotikuvia!

”Kun huono hiuspäivä iskee, iske takaisin!”

Olin aikeissa ostaa Hair Biblen jo sen ilmestyessä viimevuoden alussa, mutta koska olin jo päättänyt leikata pitkät hiukseni veks, niin jätin tämän silloin ostamatta, koska ajattelin, etten minä tällä kuitenkaan mitään tee. Ja sitten aloitin tämän nykyisen tukkaprojektin, joten ajattelin, että tästä voisi olla jotain hyötyä sitä ajatellen. Oikeassa olin.
Kirjassa on paljon hands-on-tietoa hiuksista, niiden rakenteesta ja ominaisuuksista, erilaisista leikkauksista, värjäyksistä, kampauksista sekä tuotteista ja tarvikkeista. Kirja on rakennettu samalla lailla kuin Sarkiman edellinen kirja Makeup Bible, kirja on jaettu selkeästi eri aihealueisiin ja hakemansa aihealue on helppo löytää, sillä sivut on leikattu kuten esimerkiksi osoitekirjassa. Pidän tästä ominaisuudesta ihan valtavasti, ei tarvitse kahlata koko kirjaa läpi, jos etsii jotain tiettyä osiota, voi vain aukaista kyseisen osion sivureunan lovetuksien avulla. Tiina arvostaa käytännöllisyyttä.
Kirjassa on leikkimielisiä testejä, jotka tuntuivat olevan suunnattu pitkähiuksisille, sillä ainakaan omalla tukanpituudellani moniin kysymyksiin ei ollut sopivaa vastausvaihtoehtoa. Mutta ymmärrän sen kyllä hyvin, pitkähiuksisella on jokseenkin enemmän vaihtoehtoja päivän kampaukselle kuin tällä noin 5cm pitkällä liehuletillä.
En itse enää ajattele tukkaa sellaisena ”ikuisena ja muuttumattomana”, vaan lähinnä erilaisina projekteina, joita haluan kokeilla ja toteuttaa. Haluan ajatella, että tuon ainakin vaihtelua kampaajalleni erilaisilla ideoillani, enkä vain sitä perinteistä ”tasataan vähän latvoja”. Tästä kirjasta on varmasti apua tulevien projektien suunnittelemisessa ja ideoimisessa. Kirjan kuvat ovat selkeitä ja havainnollistavia, pidin erityisesti kirjan lopussa olevista muuttumistarinoista, joissa oli kuva sekä mallin lähtökohdasta että kahdesta eri hiusmallista. Ne olivat todella silmiä avaavia, miten paljon hiusten malli vaikuttaa kasvojen ilmeeseen ja ulkonäköön yleensäkin.
Luulen, että itse saisin tästä kirjasta eniten irti pitkätukkaisena(mikä ei ole poissuljettu vaihtoehto), koska silloin on eniten tukanlaittomahdollisuuksia. Tällä hetkellä omat kampausvaihtoehtoni ovat kammattuna eteen, taakse, oikealle, vasemmalle sekä pystyyn. Mutta silti olen varma, että saan tästä kirjasta valtavasti hyödyllistä tietoa suunnitellessani tulevia tukkaprojekteja suunnitellessani ja etsiessäni parasta mahdollista tapaa pitää hiuksistani huolta muuttuvissa olosuhteissa.

Kaiken kaikkiaan pidän Hair Biblesta ihan valtavasti, vaikka en juuri tällä tukalla saakaan siitä ihan kaikkea sen potentiaalia irti. –Mutta kyllä sekin aika vielä tulee.

Ilkka Remes - Horna

Suomi saa tietää Ruotsin hakevan pikaisesti Natoon ja päättää seurata mukana. Venäjä reagoi ärhäkkäästi pakotteiden jo kiristämässä ilmapiirissä.

Samaan aikaan paljastuu USA:n ja Suomen sotilastiedustelun salainen operaatio Venäjällä. Se räjäyttää tilanteen katastrofiksi, jollaista kukaan suomalainen ei vielä muutama sitten olisi voinut uskoa.

Ensin Ukraina. Nyt Suomi.

 

Luin muutama vuosi sitten todella paljon Ilkka Remeksen romaaneja, lähestulkoon koko hänen tuotantonsa. Sitten jostain syystä lopetin pariksi vuodeksi. Sain jouluna veljeltäni Remeksen uusimman romaanin, Hornan, ja luin sen kahdelta istumalta. Kaksi istuntoa se vei lähinnä sen takia, että aloitin lukemisen niin myöhään illalla, että väsy alkoi painaa ja häiritä ajatuksen juoksua. Mutta saattoi olla ihan hyvä, että piti välillä pysähtyä ja pohtia lukemaansa, eikä vain paahtaa koko kirjaa yhdeltä istumalta.
Remeksen romaaniin tarttuminen parin vuoden tauon jälkeen oli yhtä aikaa tuttua ja uutta. Aivot osasivat paremmin poimia tekstistä viitteitä tulevasta ja asioiden yhteyksistä, mutta silti juonenkäänteet pääsivät yllättämään.
Se, mikä minua viehättää eniten Remeksen romaaneissa, on miten kirjaa lukiessa ajattelee ensin, että ”ei noin voisi koskaan tapahtua oikeasti” ja heti perään ”mutta toisaalta, miksi ei”. Tapahtumat ovat yhtä aikaa uskomattomia ja uskottavia. Vaikka kirja onkin, ainakin itselleni, hyvin viihdyttävä, maalaa se samalla mieleen hyvin pelottavan ja myös realistisen uhkakuvan tulevaisuudesta.
Horna osuu juonellaan ja tapahtumillaan erittäin ajankohtaiseen aiheeseen. Ukrainan kriisi sekä Venäjän ja lännen kiristyneet välit luovat romaanille jännittävät ja mielenkiintoiset lähtökohdat. Tapahtumat nivoutuvat siistiksi verkoksi sivu sivulta, eivätkä kaikki asiat olekaan sitä, miltä ne ensin näyttävät.
En voi kuin lämpimästi suositella Hornaa kaikille, jotka pitävät tai haluavat tutustua jännitysromaaneihin/trillereihin.

Laura Honkasalo: Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman

”Voiko kaunista turhuutta rakastava nykyihminen oppia yhtä järkeväksi kuin esiäitimme? Nuukailu on vaikeaa, sillä kuluttamisesta on tullut meille lähes elämäntehtävä. Kirjailija Laura Honkasalo joutui pohtimaan kulutustaan perhetilanteen muutoksen myötä. Kun kukkaronnyörit kiristyvät, mummon säästövinkit tulevat tarpeeseen. Taitavankin pihistelijän on syytä säilyttää maltti: hamstraaja joutuu vain ojasta allikkoon.
Löytöretkeily nuukailun maailmassa voi tarjota yllätyksiä ja itsetekemisen iloa. Kun karsii turhuuksia, avartuvat paitsi komerot myös mieli.”

Laura Honkasalon Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman on varsin kevyt luettava. En tiedä, mitä odotin, mutta yllätyin sen keveydestä ja helppolukuisuudesta. Luin kirjan kahdelta istumalta, olisin varman lukenut yhdeltäkin, ellen olisi aloittanut lukemista niin tuhottoman myöhään ja seuraavana aamuna pitänyt herätä ennen sian pieremää kouluun.
Vaikka kirjan ajatukset olivat hyvin samansuuntaisia kuin omani, laittoi se silti ajattelemaan asioita taas uudelleen ja joissain määrin uudesta näkökulmasta. Mutta täytyy myöntää, että ihan kaikkia kirjan ajatuksia/vaihtoehtoja en aio ottaa käyttöön. En aio alkaa keittää muna- tai makaronivellejä, vaikka ne olisivat kuinka halpoja ruokia. Enkä aio syödä päivänkakkaroita, voikukkia tai siankärsämöitä. En myöskään aio harjata hampaitani murskatulla mansikalla. Enkä aio vähentää käsitöiden tekemistä vain sen takia, etten tarvitse X:nnettä huivia tai villapaitaa. Siinähän lähtisi järki.
Paljosta olin silti samaa mieltä. Pyykkikonetta kannattaa huoltaa pesemällä se säännöllisin väliajoin tyhjänä sitruunahapolla ja mahdollisimman kuumalla ohjelmalla. Kenkiä ja vaatteita on hyvä huoltaa ja käsitellä oikein, niin ne kestävät hyväkuntoisina pidempään. Ja jos ne eivät enää miellytä tai eivät ole oikean kokoisia tai mallisia, ne kannattaa laittaa kierrätykseen roskiksen sijaan. Tavaraa(paitsi kirjoja, toim. huom.) ei tarvitse omistaa rajattomasti.
Lukemisen arvoinen kirja kaiken kaikkiaan.

Riikka Pulkkinen - Iiris Lempivaaran kiihkeä ja levoton sydän

”Näettekö minut? minä olen Iiris Lempivaara, minulle on levoton ja painava sydän, ja sen lisäksi viskipullo ja huliharppu, jalassani hiihtohousut vuodelta -42.”

Jätetyksi tullut Iiris alkaa toteuttaa kumouksellista self help –terapiaa nimeltä ”Näytät hyvältä korkeissa koroissa ja suklaatahroja leuassasi”. Sitkeä harjoittelu kannattaa.

Luin Riikka Pulkkisen Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän –kirjan nopeana ja kepeänä välipalalukemisena tavallisena tiistai-iltana.
En ole aikaisemmin lukenut Pulkkisen kirjoja, joten en osaa verrata tätä kirjaa hänen aikaisempaan tuotantoonsa. Kuitenkin, tämän luettuani, aion todellakin tarttua hänen muihinkin kirjoihinsa. Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän on julkaistu alun perin Kauneus ja Terveys –lehden jatkokertomuksena, ja sen tietäen, kirja kyllä tuntuikin lehden jatkokertomukselta. Kirja on kepeää luettavaa, aivan kuten lehtien jatkokertomukset. Tarina on aavistuksen uskomaton, sellainen, ettei sitä usko, jos sen sinulle joku kertoo. Ja jos se tapahtuu sinulle itsellesi, ajattelet, että kukaan ei usko, kun kerrot ja tarkemmin ajatellen, et itsekään uskoisi, jos joku muu kertoisi sen sinulle. Aivan kuten lehtien jatkokertomukset.