Livbox kesäkuu

Clarins Skin Perfecting Cream BB-voide

“Sävyttävä voide tasoittaa ja kirkastaa ihon väriä. Voide sulautuu ihoon, jolloin lopputulos on luonnollisen näköinen. Levitä kasvoille sormin. Parhaan lopputuloksen saat, kun lämmität voidetta sormenpäissä ennen levitystä.”

Ok, eli BB-voide. Päällimmäisenä tästä tuotteesta ennen tarkempia tutkimuksia on mielessä vain tuo tuotteen lämmittäminen sormenpäissä ennen levitystä. Että miten se oikein tapahtuu? Truutataanko tuubista köntsät sormenpäihin ja sitten vain istutaan ja odotetaan, että ihon lämpö lämmittää voiteen? Vai hinkataanko niitä sormenpäitä yhteen, jolloin voide lämpiää mekaanisen liikkeen seurauksena? Kuulostaa siltä että tämän jälkeen sitä BB-voidetta on kaikkialla muualla PAITSI kasvoissa. Ja mitä jos on kylmät kädet?
Pikaisella kokeilulla tämä on ihan liian tumma sävy, mutta ilmeisesti kaikissa boxeissa on ollut sama sävy.

Cliniderm Active Defence Face Sun Cream SK 15

“Kevyt ja nopeasti imeytyvä aurinkovoide kasvoille. Suojaa ihoa UVA- ja UVB-säteiltä sekä ennenaikaselta ikääntyiseltä. Vedenkestävä ja hajusteeton.”

Tämä voide tulee ehkä testiin, riippuen siitä, pääsenkö sanaparin ’ennenaikainen ikääntyminen’ yli. Se nimittäin tuo mieleen varsin vahvasti mieleen anti-age-tuotteen. Ja niin tyhmää kuin se saattaa ollakin, kieltäydyn käyttämästä anti-age-tuotteita vielä 23 vuoden iässä. Taitaa mennä Äipälle.
Tässä tapauksessa hajusteeton tarkoittaa hajutonta, mikä on kyllä iso plussa, sillä usein hajusteettomat tuotteet haisevat aivan kuolemalta.

Clarins Instant Light Lip Perfector –huulivoide

“Huulivoide luo huulille täyteläisen hehkun 3D-pigmenttien ansiosta. Voiteen ravitsevat ainesosat korjaavat ja pehmittävät huulten ihoa. Käytä joko sellaisenaan tai sävyyn sopivan huulipunan kanssa.”

Onko tämä niin kuin köyhännaisen tuksuefekti? Kun kokeilen tätä, niin lopputuloksen on parempi näyttää Taylorilta tai olen syvästi pettynyt.

Sebamed After Sun

”Voide hoitaa ihoa auringonoton jälkeen. Se sisältää viilentävää mentolia ja ravitsevia luonnonöljyjä, jotka tekevät ihosta pehmeän ja hehkuvan. Levitä puhtaalle iholle ja lisää säännöllisesti, kun iho tarvitsee kosteutusta. Hajusteeton ja parabeeniton.”

Tämä tuote tulee varmasti käyttöön, mutta ei auringonoton jälkeen, koska auringonottaminen on about tylsintä mitä tiedän, mutta eiköhän se iho kaipaa kosteutusta lenkkienkin jälkeen.
Tämä hajusteeton haisee aavistuksen kuolemalta, mutta ei häiritsevän paljon.

Olay Total Effects –päivävoide

”Päivävoide häivyttää ikääntymisen merkkejä kosteuttaen ja heleyttäen ihoa. Suojaa kasvoja auringon haitallisilta UVA- ja UVB-säteiltä. Suojakerroin 15.”

Vaikka se vähän kirpaiseekin, ettei Alkon myyjät ole enää niin halukkaita katsomaan ajokorttiani, niin tämä tuote menee kyllä Äipälle. Näin kypsässä 23 vuoden iässä kieltäydyn peittämästä ikääntymiseni merkkejä. Ja anti-age-tuotteista.

Depend kynsilakka

”kynsilakan trendikkäät jäätelövärit sopivat täydellisesti kesäkynsiin! Levitä yksi tai useampi lakkakerros riippuen siitä, kuinka peittävän lopputuloksen haluat.”

No tuota. Kolmas Livboxista saamani kynsilakka ja kolmas vaaleanpunainen. Toisaalta tämä on edistystä edelliseen boxiin verrattuna, jolloin sain kauneusprofiiliin laittamastani ”pidän värikkäästä manikyyristä” –vastauksesta huolimatta vaaleanpunaiseen taittavan valkoisen kynsilakan. Ei tämä vieläkään mikään värin riemuvoitto ole, mutta edistystä. Ja ilmeisesti tässä kuussa on tarjolla vain tällaisia hempeämpiä sävyjä.

Kaiken kaikkiaan, kesäkuun boxista jäi aika mitäänsanomattomat fiilikset. En varsinaisesti pettynyt, mutta en hyppinyt riemustakaan. Aika peruskauraa, edistystä viime boxiin verrattuna, jossa oli näytteitä 5/6, nyt oli 4/6. Yksi aika selkeä anti-age-tuote ja toinen siinä kiikun kaakun, onko vai ei.
 

Täytyy sanoa, että odotukseni olivat varsin korkealla ehdittyäni lukea facebookista ihmisten ylistäviä kommentteja ja kiitoksia täysikokoisista tuotteista. Odotukset ja boxin sisältö eivät kuitenkaan kohdanneet, enkä oikein osaa sanoa miksi.
 

En odota saavani noin 15 eurolla kuutta täysikokoista ja monen kympin hintaista tuotetta, mutta samalla tuntuu hölmöltä maksaa tuotteista/näytteistä, joissa lukee Not For Sale, eli ilmaisnäytteistä.
Samalla ymmärrän Livboxin businesspuolen, on huonoa liiketoimintaa myydä 150 euron tuotteet 15 eurolla. En tiedä, paljonko Livbox maksaa tuotteistaan, mutta sen tiedän, että sen 15 euron, mitä yksi boxi maksaa, on katettava paljon kuluja, tuotteet, työntekijöiden palkat, pakkaus ja postikulut.
Pikainen laskutoimitus kertoi, että sain tässä kuussa Livboxissa tuotteita 45 euron edestä, eli sain rahani periaatteessa kolminkertaisena takaisin. Ja silti jokin tökkii. Enkä tiedä, mikä se on kun tökkii. Ja se, jos mikä, on ärsyttävää.
Kun mietin asiaa enemmän, tulin siihen tulokseen, että ”tyytymättömyyteni” Livboxiin alkoi kauneusprofiilin myötä. Sitä ennen ei voinut itse mitenkään vaikuttaa boxin sisältöön, joten sitä oli vain iloinen kaikesta, mitä sai. Nyt, kun on voinut itse ”vaikuttaa” kahden boxin sisältöön, ja homma on mennyt jossain määrin reisille, niin ei mielikään ole ollut korkealla. Värikkäästä manikyyristä pitävänä olen saanut lähes valkoisen kynsilakan, kun tarjolla on ollut kirkkaan punaista ja sähkönsinistä ja anti-age-tuotteita, näin kypsässä 23 vuoden iässä en koe olevani niiden kohderyhmää. Ei ihan putkeen. Kun yritetään miellyttää kaikkia, ei loppujen lopuksi miellytetä ketään.
Ajattelin, että tämän boxin saavuttua minun olisi helpompi päättää, jatkanko tilaustani vai en. En ole kuitenkaan vieläkään tehnyt päätöstä asian suhteen. Päässä pyörii asian tiimoilta lähinnä kaksi ajatusta 1) Mitä jos lopetan tilaukseni ja seuraavat boxit ovat i-han hui-kei-ta? ja 2) Mitä jos jatkan tilausta ja plääh-fiilis jatkuu tulevien boxien kanssa? Yritä tässä nyt siten päättää.
Muokkasin tämän boxin saatuani kauneusprofiiliani erotellen selkeämmin mielenkiinnonkohteitani, katsotaan nyt, miten käy ensikuussa, jatkuuko tilaus vai ei.

Sijaistoimintoja

Kun pikku pääkoppani(hah!) on sekaisin, täynnä ajatuksia, jotka vain surisevat ympäriinsä, enkä saa niitä minkäänlaiseen järjestykseen, jotta voisin ajatella ne rauhassa ja järjestyksessä poikki ja pinoon, alan tehdä sijaistoimintoja. Tarkemmin sanottuna järjestellä. En missään nimessä siivota, pois se minusta. Järjestelen jonkin yhden varsin pienen alueen kodissani, ulkoinen (ja näennäinen) järjestys helpottaa sisäistä epäjärjestystä. Yleensä saatuani järjestelyn loppuun, ovat asiat päänkin sisällä asettuneet järjestykseen.

Tällä kertaa järjestelyni kohteeksi päätyivät meikkini, jotka ovat tähän asti majailleet hujan hajan erinäisissä pussukoissa ja nyssäköissä.
Nyt luomivärit, huulikiillot ja –punat, ripsivärit ja puuterit kumppaneineen pääsivät kaikki omiin nimettyihin laatikoihinsa, jotka vielä laitoin isompaan laatikkoon.

Normaalien meikkityyppi-laatikoiden lisäksi tein vielä yhden ’My Preciousss…’ –laatikon, jonne kuuluvat kaikki hieman erikoisemmat tai kalliimmat tuotteet, joita pidän aarteinani. Toistaiseksi tässä laatikossa on vain Lancomen Rouge in love –huulipuna sävyssä 170N, Sequence of Love.

En tiedä, kuinka solmussa ajatusteni pitäisi olla, että saisin koko asuntoni järjestettyä ja kaikki tavarat paikoilleen ja mielellään myös loogisiin ja käytännöllisiin paikkoihin. En ehkä halua tietää. Se saattaisi olla sellainen sotku, ettei sitä ihan itsekseen ratkottaisi, vaan vaatisi säännöllistä terapiaa pari kertaa viikossa vuosien ajan. Minä en ole koskaan oikein sisustanut kämppääni, muutossa tavarat vain kannettiin sisään ja niille paikoille ne sitten jäivät. Ja sittemmin olen vain ajatellut, että viitsiikö sitä nyt alkaa sisustamaan, kun ei tiedä, kuinka kauan tässä kämpässä viihdyn/asun.

Arno Kotro, Christer Lybäck - Veitsen terällä

”Ehkä ihminen syntyy elämänsä aikana monta kertaa –ja kuoleekin.”

Vuosien vankilakierteen jälkeen uuden elämän aloittaneen Christer Lybäckin hämmästyttävä ja kaunistelematon elämäkerta on inspiroiva tarina siitä, miten ihminen pystyy mihin vain, jos on halua, sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta.

Otava, 216s, ISBN: 978-951-1-22597-3

Luin tämän kirjan yhdeltä istumalta eräänä yönä, kun en saanut unta(kesän ensimmäiset hyttysenpistot, siunattu olkoon Histec).
Kirja kertoo Christer Lybäckin tähänastisen elämäntarinan, joka ei ole kevyt eikä kepeä. Vaikka kirjassa puhutaan rankoista ja vaikeista asioista, joista monet ovat yhä tänä päivänä tabuja, se ei ole synkkä eikä ahdistava. Se on inspiroiva ja motivoiva. Jos alkoholisoitunut ja vankilakierteessä oleva ihminen voi ja pystyy lukemaan itsensä lääketieteen tohtoriksi, niin miksi en minäkin voisi saavuttaa unelmiani, jos vain teen niiden eteen kovasti töitä?

En voi kuin ihailla Lybäckin rohkeutta ja voimaa, jolla hän on nostanut itsensä todella syvistä vesistä ja nyt kertoo elämästään kirjassa hyvin kaunistelemattomasti. Kovin moni ei pystyisi samaan, nousemaan suosta ja puhumaan siitä näin avoimesti.

Rispect, Christer Lybäck. Rispect.

Testissä Lavera Basis -käsivoide

Sain Laveran Basis-käsivoiteen Toukokuun Livboxissa. Käsieni taas vaihteeksi kuivahdettua päätin kokeilla tätä sen sijaan, että heti ostaisin uuden.

Olen antanut itseni ymmärtää, että rasvat toimivat kahdella eri tavalla. Ne joko imeytyvät ihoon kosteuttaen sitä tai muodostavat iholle kalvon estäen kosteuden haihtumisen. Noin niin kuin raakasti yksinkertaistaen ja vetäen mutkat suoriksi.

Laveran Basis kuuluu syvästi inhoamaani kalvoseurakuntaan. Tuoksu on ainakin minun nenääni sitruunainen hyttysmyrkky. Rasva ei ole imeytymisen riemuvoitto(kalvoseurakunta!), eikä sillä ainakaan minun käsiini ollut oikeastaan minkäänlaista vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan fiilis muutaman poäivän käytön jälkeen: Noh, tulipahan testattua. Ei tarvitse ostaa itselle tätä lisää eikä löytynyt haastajaa The BodyShopin Vitamin E –sarjan käsivoiteelle.

Taiteilia

Ken on suvun kuuluisin taiteilija?
(Niitä kun on hirveen monta.)
Mikä musa on kaupallista
ja kenen taidenäyttely sontaa?

Ei taida olla vaaraa, että minusta koskaan tulisi suvun kuuluisin taiteilija, kun sukuun kuuluvat Ellen Alakanto ja Oskar Merikanto. :D
Mutta en anna sen häiritä, vaan luon omaa taidettani vailla menestyksen paineita ja ihan omaksi, ja vähän kavereidenkin(toivottavasti), iloksi.
Tämä taulu oli erittäin vaativa ja vaikea tehdä. Sitä luomisen tuskan määrää ei voi sanoin kuvata. Leikkasin lehdistä kosmetiikkapurkkien ja –törppöjen kuvia ja liimasin ne sitten paperille. Oikeasti, se kuvien leikkaaminen meinasi välillä pitkästyttää, vaikka onkin aika addiktoivaa puuhaa. Kehykset ovat taattua Ikea-laatua.