Ostin, kun halvalla sain...

…ja kalliiksihan se tuli. Kävin tänään Sokoksen 3+1-päivillä tarkoituksenani vain ostaa Clarinsin puhdistusainetta ja kasvovettä. No eihän se sitten ihan siihen jäänyt… Kävelin Sokokselta ulos pinkin muovikassin kanssa, jossa oli yhtä sun toista.

Suunniteltuja Clarinseja kyllä ostin, ehkä jopa enemmän, kuin etukäteen olin suunnitellut. Tuota kasvovettä oli jäljellä enää tuo yksi pullo, joten siihen oli tyytyminen. Uskon kyllä senkin riittävän varsin pitkään oman käyttötiheyteni tietäen. Puhdistusvaahtoa ostin kahta erilaista, normaalisti käyttämääni normaalille ja sekaiholle tarkoitettua kaksi tuubia ja yhden kuivalle ja herkälle iholle tarkoitetun. Ajattelin kokeilla, miten naamani reagoi tuohon kuivan ja herkän ihon tuotteeseen, kun kasvoni ovat viimeaikoina olleet tavallista kuivemmat.

Aluslakkani vetelee viimeisiään, joten uudelle oli jo tilaus vetämässä. Näin tämän OPIn tuplapakkauksen, jossa on sekä alus- että päällyslakka sekä hopeista ja kultaista glitteriä, ihan sattumalta ja totesin, että on vain järkeenkäypää ostaa se. Varsinkin, kun olen tässä viimeisen parin kuukauden aikana kehitellyt itselleni koko ajan kasvavaa halua alkaa koristella kynsiäni enemmänkin(Liisa, syyttävä sormeni osoittaa sinua).

Tarveostoksia(tai ”tarve”) olivat myös aurinkorasva, käsirasva ja treenipyyhe. Lähdemme kouluryhmämme kanssa parin viikon päästä hiihtämään lappiin, enkä tahdo palaa siellä, joten aurinkorasva tulee tarpeeseen. Ja täytyyhän sitä kesälläkin pitää huoli siitä, ettei nahka kärvenny.
Burt’s Beesin Hand Salveni on kyllä vielä melkein elävien kirjoissa, onhan sitä ainakin parikymmentä grammaa jäljellä. Vaihtelu silti virkistää, joten ostin kokeiltavaksi L’Occitanen käsirasvan. Olen kuullut todella paljon hyvää L’Occitanen rasvoista, joten olin vähän uteliaskin. Nyt illemmalla aloin vain harmitella, että miksen ostanut samalla jalkarasvaakin, kun sellaista minulla ei tällä hetkellä olenkaan. Idiootti, mikä idiootti.
Olen pitkään käyttänyt pieniä muumipyyhkeitä salipyyhkeinä, mutta ne ovat aavistuksen liian pieniä makuuni, joten nyt kun kerran olin tuhlaamisen makuun päässyt, ostin räimeän vihreän Luhdan pyyhkeen salipyyhkeeksi.

Poistuessani Sokokselta ostosteni kanssa, olin onnellinen, ettei minun tarvitse enää palata siihen väen tungokseen, mutta luulen, että minun on vielä huomenna haettava itselleni sitä jalkarasvaa.