Ensimmäiseksi täytyy sanoa, että Nivean Lip Butter Rasberry
Rosé tuoksuu samalta, kuin eräät suosikki-vadelmatoffeeni 90-luvulla
CandyKingin irttarilaareissa. Niissä oli paperit, joka oli valkoinen keskeltä
ja pinkki reunoista. Toffeita oli montaa makua, mutta vadelma oli ehdoton
suosikkini. En muista nähneeni niitä CandyKingin irttareissa enää pitkään
aikaan, eikä löytänyt niitä CandyKingin nettisivuiltakaan.
Tämän huulirasvan pahvipakkaus mainostaa rasvan sisältävän
sheavoita ja manteliöljyä, mikä kuulosti hyvältä. Inci-listan tarkempi syynäys
kuitenkin osoitti, että sheavoi ja manteliöljy löytyvät sijoilta 4 ja 6, ja
sijoilta 1&2 löytyy parafiinijohdannaisia. Sijalta 3 löytyi joku mystinen
kosteutus-elementti, josta ei löytynyt hirveästi tietoa. Olin jokseenkin
skeptinen googlaus-kierroksen jälkeen, mutta kaikkea pitää kokeilla.
Otan huulirasvani mieluummin puikkoina kuin purkeissa, ihan
hygienia- ja klähmäsormisyistä. Otin tämän rasvan yökäyttöön, samalla kun
rasvasin naamani viimeisenä illalla, heitin tätä vielä huuliin. Ja voin kertoa,
huulet olivat aamulla ihan yhtä rasvaiset kuin illalla nukkumaan mennessäkin.
Ei imeydy ei, no toisaalta, saman tiedon sai, kun luki sen inci-listan. En
muutenkaan huomannut tämän rasvan tekevän huulilleni oikeastaan yhtään mitään,
joten valitettavasti peukku alas tälle tuotteelle. Lapsuusmuisto ei tässä
tapauksessa lämmitä. Tai siis kosteuta. Mutta se on sanottava, että tämä ei kuitenkaan
ole se kaikkein pahin klähmäinen huulirasva, pahempiakin on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti