Heinäkuun ehdoton ykköstähtihetki oli Isosiskon häät. En ole
koskaan nähnyt Isosiskoani niin onnellisena, kuin silloin kun hän sanoi
”tahdon”. Häät sujuivat paria
kommellusta lukuun ottamatta hyvin, ja olin itse colalinjalla viimeisenä
pystyssä. Meikkejä aloin poistaa varttia vaille kuusi aamulla, sen jälkeen uni
kutsui. Jalat olivat paisuksissa kuin pullataikina ja seuraavalla viikolla
isovarpaiden kynnet mustuivat. ’Ei jatkoon’ niille kengille.
Toiseksi parasta Heinäkuussa oli muutto, tai pikemminkin
tavaroiden uudelleensijoitus Suomen Siperiasta Lappeenrannasta Tampereelle
varastoon odottamaan uutta asuntoa Tampereella. Päätin pitkän harkinnan
jälkeen, että minun on parasta palata takaisin Pirkanmaalle, joten pakkasin
tavarani, palautin avaimen ja lähdin taakseni katsomatta. Muuttoporukka on
kyllä maailman paras, hakivat minut toiselta puolelta Suomea, tekivät
muuttopäivän iltana lämppäreitä ja majoittivat vielä pariksi yöksi päälle.
Heinäkuun kolmas tähtihetki oli veljentytön kanssa vietetty
päivä, oltiin koko sisaruskatras koossa ja muiden tehdessä remonttia, minä
hengailin veljentytön kanssa. Lähinnä siis makoilin sohvalla ja katsoin
muumeja. Ja vastasin seitsemään tsiljardiin miksi tai miten –kysymykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti